Koulutus on rikki – näin voimme korjata sen

Suomalaisissa ammattikorkeakouluissa on puutteita, joita ei pakkotoimenpiteillä tai pelkällä rahallakaan korjata, Efiman kokemukset ja tuore kyselyraportti antavat ymmärtää.

Taloustutkimus perehtyi Efiman toimeksiannosta siihen, miten yliopistot ja ammattikorkeakoulut (AMK) valmistavat nuoria taloushallinnon ja IT:n asiantuntija-ammatteihin. Selvitykseen osallistui vaikuttajia taloushallinnon, IT:n ja koulutuksen aloilta.

Juuri ennen hallitusneuvotteluita toukokuun alussa toteutettu selvitys nostaa esille ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmien hitaan reagointikyvyn ja eriytyneisyyden yritysmaailmasta. Vastaavaa ei havaittu yliopistoista. Myös Efiman kokemus eri oppilaitoksista tukee raportin havaintoja. Noin puolet nopeasti kasvavan Efiman uusista työntekijöistä tulee ammattikorkeakouluista.

“On vääristynyt tilanne, jos ammattikorkeakoulut ovat yliopistoja jäykemmät ja etäämmällä yrityksistä. Tilanteen luulisi olevan päinvastoin, ja ammattikorkeakoulujen pitäisi olla ketteriä muuttumaan, Efiman toimitusjohtaja Tero Salminen sanoo.

Ammattikorkeakoulujen haasteet näkyvät

Raportin mukaan ammattikorkeakoulujen haasteet näkyvät monella tasolla: Opetussuunnitelmien muutos kestää pitkään, opiskelijoiden on vaikeampi saada hyviä harjoittelupaikkoja ja nuorilla on epärealistisia mielikuvia työelämästä. Lisäksi moni opiskelee itselleen väärää alaa ja havahtuu tähän liian myöhään.

Raportin työstökeskusteluissa tuotiin räväkästi esille, että “AMKien ajantasaisuus digitaalisuudesta jää aina kolme vuotta jälkeen jokaista sataa kilometriä kohti pk-seudulta poispäin”.

Tulevalla hallituskaudella tulisi panostaa ammattikorkeakoulujen uudistamiseen, Salminen kehottaa. Ensimmäiseksi hän tukisi AMK:iden kykyä reagoida opetussuunnitelmiin maailman muuttuessa. Tätä ei tehdä hallinnollisella päätöksellä vaan auttamalla AMK:ja itse löytämään ketteryys itsessään.

“AMKeissa on tulevaisuuden koulutussuuntia, ajassa vahvasti eläviä opettajia ja hyödyllistä yritysyhteistyötä. Kaikkia niitä on vain liian vähän. Näiden edistämiseen tulisi allokoida lisää resursseja”, Salminen sanoo.

Salmisen mielestä AMK:iden vastuuta opiskelijasta voisi venyttää valmistumisen jälkeiseen aikaan. Tällöin nuoren työntekijän linkki koulutukseen säilyisi nykyistä paremmin.

“AMK-opiskelijalla tulisi olla mahdollisuus palata kouluun täydentämään koulutusta vaikka vuoden työssäolon jälkeen. Näin tieto siirtyisi ketterästi yrityksistä kouluihin ja toisinpäin”, hän sanoo.

Efima tekee yhteistyötä ohjelmistorobotiikassa usean ammattikorkeakoulun kanssa.

Pehmeät taidot unohtuneet

Raportissa tuodaan esiin myös havainto, että oppilaitokset eivät anna oppilaille riittävästi niin sanottuja pehmeitä esiintymis- ja yhteistyötaitoja.

“Tässä on selvä ristiriita sen suhteen, mitä yritysmaailma odottaa uusilta työntekijöiltään. Kommunikaatio- ja vuorovaikutustaidot ovat yhä useammin tärkeä edellytys niin asiantuntija- kuin esimiestehtävissä onnistumiseen ja uralla etenemiseen”, Salminen sanoo.

“Teknisellä puolella pehmeät taidot ovat täysin neitseellinen alue. Esiintymistaitoja ei opeteta juuri ollenkaan. Kauppakorkeakoulussa siihen kiinnitetään enemmän huomiota, mutta siltikin liian vähän. Annamme tässä paljon etumatkaa briteille ja yhdysvaltalaisille”, tutkimuksessa siteerattu kauppakorkeakoulun professori sanoo.

Salmisen mukaan puutteet pehmeissä taidoissa voivat olla syy sille, miksi Suomesta nousee niin vähän yritysjohtajia kansainvälisesti johdettuihin yrityksiin tai globaalisti kasvavia start-upeja.

“Toivoisin valtioneuvoston kiinnittävän rahanjaossaan huomiota pehmeiden taitojen edistämiseen. Pelkät määräykset, kuten pakkoruotsi, eivät vie osaamistasoamme oikealla tavalla eteenpäin”, Salminen sanoo.

Selvityksen tavoitteena oli avata, mitkä ovat suurimmat kehityskohteet taloushallinnon ja it:n koulutuksen ja toisaalta yritysten tarpeiden välillä.

Taloustutkimus toteutti selvityksen 6.5.– 9.5. fasilitoituna työpajana ja nettikeskusteluna noin 20 henkilölle. Kohderyhmänä oli sekä Efiman omia työntekijöitä että Efiman mukaan kutsumia vaikuttajia taloushallinnon, IT:n ja koulutuksen aloilta.

Lisätiedot:
 

Toimitusjohtaja Tero Salminen, Efima, protected email, +358 (0)40 767 5311

Efima on toiminnanohjaukseen, taloushallintoon ja tiedolla johtamiseen keskittynyt kasvuyritys. Vuonna 2008 perustettu Efima työllistää n. 160 henkeä Helsingissä, Tampereella sekä Yhdysvaltojen Austinissa.

Lataa tutkimusraportti itsellesi
 

Täytä vain alla oleva lomake, niin pääset lataamaan raportin!

Lehdistöyhteydet

Toimitusjohtaja
Tero Salminen
+358 40 767 5311
protected email

Markkinointi ja viestintä
Sari Aapola
+358 40 759 2046
protected email

Lataa logotiedosto

Lataa Tero Salmisen kuva