Hyvä käyttökokemus – parempi elämä

Kuluttajina olemme jo tottuneet käyttämään selainpohjaisia, helppoja ja siistejä sovelluksia, ja niiden tekemisessä käytetään ketteriä menetelmiä ja käyttöliittymäosaamista. Työpaikalla taistelemme silti edelleen hitaasti kehittyvien, hankalien ja rumien yritysohjelmistojen kanssa. Miksi?

Ei, en ole vielä kokeillut HSL:n uutta kortinlukijaa. Olen kyllä lukenut siitä senkin edestä. Erityisen mielenkiintoista on ollut tutustua eri suunnittelijoiden julkaisemiin vaihtoehtoisiin ratkaisuihin ja keskusteluun esimerkiksi LinkedInissä. Maallikon silmin vaihtoehdot ovat olleet loogisia, selkeitä ja parempia. On surullista, että tässä vaikeuksissa rämpivässä maassa ei onnistuta hyödyntämään sitä osaamista, mitä täällä kuitenkin on.

Asiakaskokemuksesta puhutaan, ja nykykeskustelussa herätellään ylintä johtoa nostamaan asiakaskokemus strategiseksi tavoitteeksi. Siksi keskustelu pyörii aika ylätasolla. Aiheen osaaja Kari Korkiakoski kertoi hiljattain, että yritysjohtajat kysyvät häneltä usein tuotteen asiakaskokemuksen rakentamisesta. Kari korostaa koko ostopolun asiakaskokemusta. Ymmärrän kuitenkin tuon tuotekysymyksen taustan. Tuote on toki vain yksi asiakaskokemuksen kosketuspiste, mutta käyttökokemuksen suunnittelu saa edelleen etenkin teknologiatuotteissa ja yritysohjelmistoissa liian vähän huomiota.

Painetta parempaan suunnitteluun on. Kuluttajina olemme jo tottuneet käyttämään selainpohjaisia, helppoja ja siistejä sovelluksia, ja niiden tekemisessä käytetään ketteriä menetelmiä ja käyttöliittymäosaamista. Työpaikalla taistelemme silti edelleen hitaasti kehittyvien, hankalien ja rumien yritysohjelmistojen kanssa. Miksi?

Olen tehnyt teknologiamarkkinoinnin hommia pitkään ja nähnyt, kuinka hankala aihe käyttöliittymien tekeminen organisaatioissa on – olipa kyse fyysisestä laitteesta tai ohjelmistosta. Mielipiteet sinkoilevat ja tunteet käyvät kuumina. Teemme Efimassa yritysohjelmistoja työntekijöiden rutiinitöiden ja arjen helpottamiseen. Uusimman ohjelmistomme kehitysprojektissa olen seurannut, mitä tarkoittaa kehittäminen käyttökokemus edellä ketterin metodein. Kerron tässä – taas täysin maallikkona – huomioni siitä, miksi lopputulos näyttää ja tuntuu hyvältä.

Vanhasta uuteen – kököstä toimivaan

Vaikka tehdään jotain uutta, tekemisen taustalla on lähes aina jotain vanhaa. Entinen tapa tehdä, ammoin sovitut rakenteet ja termit, aina käytössä olleet näkökulmat ja prosessit. Luulen, että hyvän käyttökokemuksen taustalla on kahdenlaisia ihmisiä: niitä, jotka hallitsevat ja/tai ymmärtävät toiminnan substanssin sekä käyttöliittymäosaajia, jotka todella osaavat kyseenalaistaa. Uskon, että näiden eri tekijöiden törmäytyksestä syntyy uusi, parempi käyttökokemus.

Käyttökokemuksen huippuosaamista tarvitaan jo kehittämisen alkuvaiheesta alkaen. Erinomainen käyttökokemus on meillä strateginen tavoite. Tekemisen määrittelyä ja käyttötapauksia tekevät ohjelmistoa työkseen käyttävät ihmiset, joilla on paljon unelmia paremmasta. Kun he kuvaavat unelmansa käyttökokemuksen asiantuntijalle, tämä muotoilee sen, mutta kysyy myös paljon tyhmiä kysymyksiä. Tämä prosessi toistuu moneen kertaan. Näin poistetaan turhaa, vanhaa painolastia ja keksitään uusia ja parempia malleja.

Asiakkaille altistaminen

Oma porukka on aina omaa porukkaa, ja hymistely on mukavaa. Altistamme työn tuloksia asiakkaille aikaisessa vaiheessa ja matkan varrella. Joka kerta opimme uutta, oivallamme ja pääsemme taas petraamaan. Mitä vieraampi markkina, sen enemmän tulee yllätyksiä. Mutta mikä hauskinta, asiakkaat tuntuvat pitävän tästä hommasta, ja nämä ns. asiakaslaboratoriotilaisuudet ovat hauskoja tapoja myös rakentaa ja vahvistaa asiakassuhteita.

Olen aina uskonut asiakkaiden osallistamiseen. Koin kuitenkin jonkinlaisen herätyksen, kun luin Steve Blankin ”The Four Steps to the Epiphany” ja tutustuin Customer Development -menetelmään. Varmasti tuttu opus start-up- ja ohjelmistoihmisille, mutta erittäin hyvää luettavaa kaikille markkinoijille ja liiketoimintavastaaville. Tässä linkki Eric Riesin hyvään yhteenvetoblogiin ko. kirjasta.

Monenlaista graafista osaamista

Meillä on aina uskottu visuaalisuuden voimaan ja olemme rakentaneet ilmeemme rohkeiden graafikoiden kanssa. Siksi vastaava käyttöliittymäsuunnittelijamme Steffen haluaa sparrata suunnitelmiaan yritysilmeemme suunnittelijoiden Niilaksen ja Mikaelin kanssa. Törmäytämme siis myös erilaista graafista osaamista keskenään. Vaikka käyttöliittymäsuunnittelijamme on graafisesti osaava ja lahjakas, hän kehuu toistuvasti, kuinka hyödyllistä on se kyseenalaistaminen ja asiantuntemus, jota hän saa yritysilmeemme graafikoilta. Kyllä, tuote on vain yksi kosketuspiste, mutta se on tärkeä osa brändiä. Mikään brändimarkkinointi ei pelasta tilannetta, jos tuo tärkeä kosketuspiste pettää.

Elämästämme valuu aika paljon hukkaan huonojen käyttöliittymien takia niin työssä kuin kuluttajana. Siksi toivoisin, että tähän tuotetasonkin kokemuspuoleen kiinnitettäisiin huomiota eikä säästettäisi väärässä paikassa. Se voisi – jos nyt ei pidentää elämäämme – ainakin parantaa sitä.

Kuva: CC M S