Meillä oli taannoin yhteistapahtuma sovelluskehitystä tarjoavan Wunderdogin kanssa. Ennen tapahtumaa minulla oli mielessäni ajatus siitä, että hakisimme hieman vastakkainasettelua räätälöityä sovelluskehitystä tarjoavan tahon ja järjestelmätoimituksia tekevän tahon, eli meidän, välille. Tätä sivuten, tapahtumaa edeltävänä iltana kerroin illallisella lapsilleni, että olen seuraavana päivänä pitämässä esityksen aiheesta ”miten sovelluskehitys ja toiminnanohjaus saadaan ymmärtämään toisiaan”. Tyttäreni kysyi tästä varsin aiheellisen kysymyksen: ”Miksi ne eivät ymmärtäisi toisiaan?”
Samaan lopputulokseen olimme tulleet myös wunderdogilaisten kanssa, vaikka katselemmekin ratkaisukenttää hieman eri näkövinkkeleistä.
Sovelluskehityksessä korostuu ongelman määrittämisen tärkeys, ja toimenpiteiden valitseminen sen mukaan, mikä ratkaisee ongelman todellisen juurisyyn. Tästä päästäänkin räätälöityjen liiketoimintasovellusten tarpeellisuuteen: ne kykenevät joustavasti vastaamaan niin yksinkertaisiin kuin monimutkaisiin liiketoiminnallisiin haasteisiin ja tarpeisiin. Toimiakseen tehokkaasti ja joustavasti tehtävässään ne kuitenkin kaipaavat tuekseen avoimen ja joustavan taustajärjestelmän.
Ongelma määrittää ratkaisun
Sovelluksen laajuus riippuu tietysti siitä, miten monimutkaisesta haasteesta tai ongelmasta on kyse. Kun vakiotoiminnallisuudet eivät riitä, ensimmäisenä on monesti mielessä räätälöinti. Modernista ERP:stä löytyy kuitenkin jo paljon mahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää monien haasteiden ratkomisessa ilman räätälöintejä. Kollegani Aino Jokela kirjoitti aiemmin aiheesta, miten Microsoft Dynamics 365:n perheeseen kuuluvalla PowerApps:lla voidaan kätevästi rakentaa täsmäsovelluksia yrityksen tarpeeseen – jopa ilman koodia. Tämä voi olla usein varsin toimiva ratkaisu.
Mutta jos puhutaan sellaisen mittakaavan haasteesta, että sen ratkaiseminen vaatii esimerkiksi uuden digitaalisen palvelun rakentamisen, lienee useimmiten järkevää luottaa ammattilaisen apuun. Digitaalisen palvelun ollessa kyseessä, puhutaan useimmiten useampien sovellusten muodostamasta kokonaisuudesta, jotka keskustelevat keskenään ja edelleen toiminnanohjauksen kanssa.
Riippumatta kehitettävän liiketoimintasovelluksen laajuudesta ja siitä, onko se luotu itse PowerAppsia hyödyntäen tai tilattu toimittajalta, pätee sen kytkemisessä samat viisi muistisääntöä, jotka kirjasin ylös aiemmassa blogissani.
Digisydän – kepeä mahdollistaja, ei kankea byrokraatti
Olemme puhuneet ERP:n yhteydessä digisydän-ajattelusta jo jonkin aikaa. Se perustuu ajatukseen siitä, että ERP määritellään syvällä yrityksen sisällä mahdollisimman standardimuotoiseksi. Digisydämen ulkopuolelle asettuvat sitten erinäiset liiketoimintasovellukset.
Ajatteluun kuuluu olennaisesti se, että ERP:tä itseään räätälöidään mahdollisimman vähän. Näin vältytään menneiden aikojen järjestelmämöröltä, joka yrittää heikolla menestyksellä täyttää kaikki yrityksen tarpeet.
Digisydän sovelluksen taakankantajana
Toimivan lopputuloksen kannalta on tärkeää, että liiketoimintaratkaisu rakennetaan yhteisymmärryksessä ja yhdessä digisydämen ja sovelluskehittäjän välillä.
Digisydän kykenee yhdistelemään dataa eri lähteistä, kuten sen omista prosesseista, muista liiketoimintasovelluksista sekä tietovarastoista ja toimittamaan tämän rakennettavan sovelluksen käyttöön. Digisydämessä on myös yrityksen keskeisten liiketoimintaprosessien logiikka ja siihen liittyvät moninaiset laskutoimitukset, joiden tuloksia voidaan hyödyntää myös sen ulkopuolisissa sovelluksissa.
Sovelluskehittäjän näkökulmasta tästä saatava hyöty on se, että kehitettävään sovellukseen ei tarvitse itseensä rakentaa kaikkea liiketoimintalogiikkaa, vaan monia näistä ominaisuuksista voidaan ”lainata” ERP:stä. Kehitystyö helpottuu huomattavasti, kun suurin osa back-endistä löytyy yhden rajapinnan takaa, ja sovelluksessa voidaan keskittyä käyttökokemukseen.
Joustavuus syntyy yhteisistä pelisäännöistä
Tästä avomielisyydestään digisydän vaatii uhrauksena sen, että sen määrittämiä prosesseja, master dataa ja tietokenttien nimiä käytetään sellaisinaan ja että integraatiot rakennetaan niin reaaliaikaisiksi kuin vain mahdollista.
Tällöin harmonia on taattu ja voimme kaikki kysyä, miksi muka räätälöidyt sovellusratkaisut ja toiminnanohjaus eivät ymmärtäisi tosiaan?
Kai Lyytinen
Kai Lyytinen on Efiman ERP-liiketoiminnan vetäjä ja yksi yrityksen perustajista. Hänen ideaalimaailmassaan prosessit ja tietojärjestelmät ovat tarkoituksenmukaisia ja liiketoimintaa tukevia työkaluja.