Skip to content
10.06.18TaloushallintoIso kuvaKulttuuri

Järjestelmiä ja prosesseja voi jatkuvasti tehostaa niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla

Tero Salminen

En ollut seurannut sote-keskustelua kovinkaan tiiviisti ennen kuin talven aikana saimme mahdollisuuden osallistua Maakuntien tilakeskuksen sekä järjestelmien että taloushallinnon ulkoistuksen kilpailutukseen. Voitimme molemmat, mikä merkitsi kasvuyrityksellemme historiamme suurinta kauppaa. Nyt jännitämme soten kohtaloa.

En ole soten asiantuntija, mutta taustajärjestelmistä ja tukitoiminnoista väitän jotain tietäväni. Osana sotea suunnitellut keskittämiset tuovat maallemme huimat säästöt niin digitalisaation kuin hallinnon palvelumallienkin kautta. Jos siis sote kaatuu, siinä toki ICT-sektorimme voittaisi, koska järjestelmiä toimitettaisiin edelleen hajautetusti eri tahoille. Kansalaisina ja veronmaksajina tämä olisi meistä itse kullekin suuri tappio.

Annan hiukan perspektiiviä aiheeseen: Suomen sote-sektori on kooltaan keskisuurten yhdysvaltalaisten yritysten kokoa. Kuntapohjainen terveydenhuolto tarkoittaisi vertailuna sitä, että esimerkiksi urheiluvaatetusfirma Nike ei keskittäisi tukitoimintojaan, vaan sillä olisi jokaisessa kaupungissa oma hallinto.

Digitalisaation kautta saatavat säästöt perustuvat etenkin taloushallinnossa volyymeihin. Järjestelmäautomaatiolla rakennetaan sille perusta. Kun tähän valjastetaan ohjelmistorobotiikka huolehtimaan automaation ulkopuolelle jäävistä rutiineista, joihin yleensä tarvitaan Exceliä ja ihmisiä, ja vielä koneoppimisen mahdollisuudet, päästään jatkuvan parantamisen malliin. Ihmisten tekeminen keskittyy luovuutta ja osaamista edellyttämiin tehtäviin.

Olemme jo vuosia toimineet yksityisten sote-toimijoiden tehokkuuskumppaneina – asiakkaitamme ovat muun muassa Attendo, Pihlajalinna ja Mehiläinen. Kuten Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää totesi Kauppalehden haastattelussa 28.5.2018, Mehiläistä ei ole pidetty tehottomana yhtiönä, ja silti siellä on viime vuosina parannettu tuottavuutta huomattavasti. Näissä kumppanuuksissa me olemme sitoutuneet tuottamaan jatkuvia kustannussäästöjä.

Julkinen sektori voi toimia merkittävänä innovaatioita tukevana asiakkaana. Se voi tukea kasvuyrityksiä niiden polulla kansainvälisille markkinoille esimerkiksi toimimalla referensseinä. Samalla voidaan parantaa julkisten palvelujen laatua ja tehokkuutta. Tämän tavoitteen edistämiseksi toimii valtioneuvoston TEAS-hanke (Tiekartta vaikuttaviin innovatiivisiin hankintoihin). Voittamamme kauppa on erinomainen esimerkki valtion innovatiivisista hankinnoista ja tukee kasvuamme juuri tarkoitetulla tavalla.

Julkisen sektorin säästöpotentiaali on huima. Siihen viittaa myös valtiosihteeri Martti Hetemäki Ylen haastattelussa 24.5.2018. Maakuntien tilakeskus on kuin 2 miljardin euron startup – se pääsee rakentamaan omaa liiketoimintaansa ja asiakaspalvelua ketterästi ja tyhjältä pöydältä ilman turhia rasitteita. Nyt ravistellaan vanhoja rakenteita, mikä on mielestäni yksi sote-uudistuksen parhaita puolia. Samaan loikkaan olisi mennyt ennen vuosikausia, ellei vuosikymmeniä.

Muutos on ravistelusta syntyvää dynamiikkaa. Se tuo lähtökohtaisesti mukanaan vain hyvää. Keskittämisen, automaation ja tehokkaiden prosessien hyödyt ovat kustannussäästöä, ja hyötyä meille kaikille suomalaisille.