Kasvuyrityksen kohokohdat Nordic Business Forumista: Simon Sinek ja Guy Kawasaki

Nordic Business Forumin perustajat Hans-Peter Siefen ja Jyri Lindén kertovat usein tarinaa yrityksensä alkuajoilta. Siefen oli eräänä sunnuntaiaamuna soittanut Lindénille ja kertonut loistoideastaan pyytää Al Gore pääpuhujaksi Jyväskylässä pidettävään seminaariin. Siitä se sitten lähti – rohkeudesta – tuon(kin) kasvuyrityksen tarina. Jyväskylässä koettiin aikanaan aivan omanlaisensa ”henki”, ilmapiiri, jossa oli mukana toivoa, tahtoa ja tekemisen meininkiä.

Me efimalaiset olimme jo kolmatta kertaa mukana Nordic Business Forumissa. Koska mekin olemme kasvuyritys, haemme erityisesti kasvua tukevia oppeja,  ideoita siihen, miten voimme muutoksen keskellä pitää kiinni hyvistä asioista, tarttua mahdollisuuksiin ja oppia virheistä. Ja suosikkiesiintyjämme tänä vuonna? Simon Sinek ja Guy Kawasaki.

Näemme hyvän ja menestyvän yrityksen rakentamisessa kaksi kivijalkaa. Ensimmäinen on osaaminen. Koko homma perustuu vankkaan asiantuntemukseen, selkeään positiointiin ja strategiaan sekä erityisesti haluun ja kykyyn erottautua markkinassa. Toinen on yrityskulttuuri. Perustajamme lähtivät aikanaan luomaan yritystä, joka on erinomainen asiakaspalvelija ja hyvä työpaikka. Yrityskulttuurimme vaalii molempia.

Löysimme sukulaissieluja Nordic Business Forumin puheenvuoroissa. Nostan esiin neljä teemaa, jotka toistuivat eri esityksissä, ja joista voi poimia oppeja kasvuun: Disruption – Purpose – Culture – Trust 

Ravistele, herättele, muuta markkinaa!

Guy Kawasakin omin aihe on disruptio – markkinan ravistelu, herättely, muuttaminen. Aiheellaan hän tökkii meitä etsimään merkitystä, haastamaan totuttuja malleja ja esittelemään tarjoomamme erottuvasti, selkeästi ja näyttävästi. Kawasakin 10 kohdan malli pitää sisällään monia provokaation helmiä ja on jo itsessään konseptoinnin malliesimerkki:

1. Make meaning.
2. Make a mantra.
3. Jump to the next curve.
4. Roll the DICEE.
5. Don’t worry, be crappy.
6. Let 100 flowers blossom.
7. Polarize people.
8. Churn baby churn.
9. Niche thyself.
10. Perfect your pitch

Mallin logiikka etenee hienosti oman (liike)toiminnan merkityksen määrittelystä ja kristallisoinnista – Simon Sinekin tapaan – kaikkein tärkeimpään, kilpailuedun etsimiseen markkinaa kyseenalaistamalla, rikkomalla ja muuttamalla. Jo Porter esitti aikanaan, että merkittävin strateginen etu saavutetaan markkinaa muuttamalla, esimerkiksi uuden toimintamallin kautta. Kawasakin sanoin, ”Most companies start on a curve and die on a curve. But true disruption happens on the next curve.” Hän kehottaa meitä myös tavoittelemaan mahdollisimman kapeaa kategoriaa, jossa voimme oikeasti olla ainutlaatuisia ja arvokkaita kohdeyleisöllemme. Usein tällaisten valintojen tekeminen on yrittäjälle vaikeaa. Kuitenkin valintoja ja kristallisointia kannattaa ja pitää tehdä. Niitä pitää tehdä silloinkin, kun jo tuntuu pahalta ja vielä senkin jälkeen.

Meitä suomalaisia täydellisen tuotteen tavoittelijoita Kawasaki muistutti Lean Startup -mallin Minimum Viable Product -konseptista. ”Don’t worry, be crappy” rohkaisee meitä lanseeraamaan keskeneräisenkin tuotteen tai palvelun ja parantamaan sitä tiiviissä asiakasyhteistyössä. Ja kun asiakkaan antaa kokeilla, voi yllättyä tavoista, joilla hän tuotettamme hyödyntää – ehkä eri tavalla kuin olimme ajatelleet. Kaikkia ei voi koskaan miellyttää, eikä kannatakaan, sanoo Kawasaki. ”Jos teet juttusi hyvin, jotkut rakastavat ja jotkut vihaavat. Ja se on aina parempi kuin se, ettei kukaan välitä”, hän julisti.

Markkinointi-ihmistä lämmittää, kuinka innolla Kawasakin kaltainen guru puhuu esityskalvojen ulkoasusta ja jopa taustaväreistä. Uskokaa insinöörit, sillä on merkitystä! Kawasakin 10 – 20 – 30 -säännössä on järkeä, kun haluaa saada viestinsä perille (10 kalvoa – 20 minuuttia – 30 pisteen fontti). Tässä kohtaa tämä Applen evankelista jopa hetkeksi unohti Microsoftin kiusoittelun ja puhui powerpointeista…

Määrittele merkityksesi

Toinen suosikkimme oli Simon Sinek. Hänen omin aiheensa on yrityksen merkitys, vaikka tällä kertaa muut Nilofer Merchantista Kawasakiin taisivat puhua aiheesta enemmän kuin Sinek itse. Olimme varmaan useimmat jo katsoneet Sinekin kuuluisan TEDx-talkin MIKSI-kysymyksen voimasta yritykselle, ja jotkut olivat lukeneet hänen Start with why -kirjansa. Niissä Sinek kuvaa, miten yrityksen merkityksen kuvaaminen, miksi-kysymykseen vastaaminen,  on tärkeämpää  ja inspiroivampaa niin asiakkaille kuin työntekijöillekin kuin kyky kuvata oma tuote tai palvelu. Mihin uskomme? Mitä haluamme muuttaa? Mikä on tarkoituksemme? Näiden kysymysten avulla syntyy yrityksen tarina. Sen avulla inspiroidaan meille oikeat asiakkaat ja rekrytoidaan ja motivoidaan työntekijät, jotka haluavat olla mukana tarinassamme.

Sinekin lähestymistapa istuu meille kuin nyrkki silmään. Siinä asiakkaan inspiroiminen ja vahva yrityskulttuuri linkittyvät juuri niin kuin pyrimme kehittymään, toinen toistaan ruokkien. Sinekin esimerkeissä korostuvat kuluttajatuotteet ja ihmisten sitoutuminen brändeihin, joiden tarkoitus on lähellä heidän arvomaailmaansa. Itse näen ajatusmallin erityisen hyödyllisenä business-to-business -liiketoiminnassa. Siellä asiakas etsii kumppaneita, yrityksiä, joiden kanssa haluaa tehdä pitkään yhteistyötä ja kehittyä yhdessä. Silloin kyky nousta ominaisuuksien ja hyötyjen esittelystä arvomaailman tasolle auttaa erottautumaan. Asiakas katsoo ohi ominaisuuksien ja etsii viitteitä siitä, minkälaista hyvä yhteistyö voisi olla.

Kulttuuri ja luottamus

Tällä kertaa Sinek puhui uuden kirjansa ”Leaders eat last” teemoista, kulttuurista ja luottamuksesta. Antropologin koulutustaan hyödyntäen hän perusteli, että hyvä johtaja rakentaa luottamuksen ilmapiirin ja osoittaa toiminnallaan, että on valmis huolehtimaan työntekijöistään. Luottamuksen rakentamisessa ei ole oikopolkuja. Se syntyy arjen pienissä hetkissä ja vaatii läsnäoloa – eyeball leadership. Hyvä johtaminen herättää tunteita. Sitä ei tapahdu, jos esimerkiksi yrityksen visio on liian abstraktisti ilmaistu – erinomainen muistutus.

Luottamus siis rakentaa kulttuuria, jossa työntekijällä on turvallinen olo ja hän uskaltaa antaa parastaan. Ajatus tukee hypoteesiamme hyvän asiakaspalvelun ja työtyytyväisyyden linkityksestä. Pyrimme luottamaan henkilöstön omaan osaamiseen ja arviokykyyn erilaisissa tilanteissa. On myös tärkeää huolehtia, että työntekijällä on käytössään tarvittava tieto ja valtuutus toimia. Kaikki olemme kohdanneet asiakaspalvelijoita, joilta on puuttunut tilanteessa tarvittava tieto ja valtuutus tehdä asiakkaan kannalta järkeviä päätöksiä. Niin käy ilman luottamusta.

Kulttuurista puhuivat muutkin. Muun muassa Keith Cunningham muistutti ettei yrityskulttuuri ole kikkailua eikä toimitusjohtaja voi sitä delegoida. Simon Sinek oli vanhempien gurujen rinnalla vielä raikas ja autenttinen. Hän on ehtinyt kirjoittaa vasta kaksi kirjaa ja innostus paistoi hänestä, vaikkei hänkään enää taida kaikkia omia tviittejään kirjoittaa.

Lopulta, kahden päivän istumalihaksia puuduttaneen oppimisen jälkeen voi taas todeta, että näissä tapahtumissa on kyse päällisin puolin monimutkaisten asioiden pelkistämisestä. Kerta toisensa jälkeen toteamme ”Näinhän tämä on, kun vain muistaisin sen arjessa”. Vuoden päästä tarvinnemme saman muistutuksen uudelleen.

Kuvat: © Nordic Busines Forum ja Studio Kraft