Skip to content
10.10.18DigisydänProsessikehitysToiminnanohjaus ERP

Sana, jolle pitää saada yhteinen merkitys – mitä ERP tarkoittaa yrityksellesi?

Kai Lyytinen

ERP, erppi, toiminnanohjausjärjestelmä… Business-ihmisten rakkaalla tietojärjestelmälapsella on monta nimeä. Jätetään kliseet heti kättelyssä taakse ja mennään suoraan asiaan: puhummeko yhteisistä sanoista huolimatta kuitenkaan samaa kieltä? ERP on sana, jolle pitää saada yhteinen merkitys.

ERP on terminä vahvasti sisäänpäin katsova ja ”legacya” täynnä. Se vie meidät ajatuksissamme aikaan, kun erppi oli todellinen liiketoimintasovellusten monoliitti – toisten mielestä ehkä se Sveitsin armeijan linkkuveitsi. Puhuin viimeisimmässä blogissani siitä, millainen tulevaisuuden toiminnanohjausjärjestelmä on. Kaikkea (huonosti) yrittävän järkäleen sijaan tulevaisuuden ERP on pikemminkin yrityksen digisydän – alusta, joka kokoaa yrityksen tärkeimmät tieto- ja transaktiovirrat yhteen ja jonka päälle muu toiminnallisuus voidaan rakentaa.

Mitä se sinulle tarkoittaa?

Haastankin jokaisen yrityksen pohtimaan asiaa ja määrittelemään, mitä ERP oikeastaan tarkoittaa. Toiset mieltävät sen jo nyt hajautettuna, erilaisten sovellusten ja tietokantojen ja muiden palasten kokonaisuutena. Toiset taas näkevät sen keskitettynä tietokannan ja bisneslogiikan ratkaisuna. Tulevaisuudessa siirrytäänkin yhä enemmän suuntaan, jossa ERP tarjoaa kokonaisuuteen vankan liiketoimintalogiikan ja toimii alustana, jonka päälle muut pelurit voivat innovoida ja tuottaa lisäarvoa. Näin markkinaan syntyy myös uudenlainen win-win-tilanne.

ERP-projektiin pitää panostaa erityisesti sisäisesti.

Sanojen yhteisen merkityksen tärkeys korostuu myös johtamisessa. ERPpi jos mikä on asia, joka vaatii tätä.  Toiminnanohjaushan koskettaa useita tahoja yrityksen sisällä aina eri liiketoiminnoista talouteen ja IT:hen. Jos käyttämillämme termeillä ei ole yhtä, yhteisesti sovittua (tai ainakin ymmärrettyä) merkitystä, puhumme jatkuvasti toistemme ohi. Silti luulemme puhuneemme samoista asioista, eikä näin väärinymmärryksiltä voida välttyä. Esimerkiksi yrityksen johtoryhmässä sanojen yhteisen merkityksen puute voi muodostua esteeksi johtamisen tielle.

Uudenlainen vastuunjako

Tulevaisuuden ERP tuo mukanaan myös vaatimuksen uudenlaiselle vastuunjaolle. Yhteisten merkitysten löytämisen lisäksi myös nämä kysymykset on ratkaistava: Kuka vastaa digisydämestä? Miten uusia sovelluksia hankitaan? Miten integraatiot hanskataan? Parhaimmillaan tämä harjoitus tehdään jo ennen uuden ERPin hankintaa. ERPin rooli ja arvo mietitään liiketoiminnan tarpeista käsin ja nähdään vahvaa muutosjohtamista vaativana hankkeena, jossa ulkopuolinen toimittaja (paremmin sanottuna digikumppani) on tukena. Näin ymmärretään, että ERP-projektiin pitää panostaa erityisesti sisäisesti.

Kun ERPpi sitten nähdään ja koetaan samoin, päästään lähemmäs tilannetta, jossa:

  • Kehitys on ketterää ja tukee muuttuvaa liiketoimintaa. Tämä vaatii kuitenkin osakseen aktiivista muutosjohtamista. Ketteryys on mahdollista vain silloin, jos olemme aidosti valmiita muuttumaan – astumaan oman mukavuusalueemme ulkopuolelle. Monesti tähän tarvitaan avuksi osaava digikumppani, joka ei kanna mukanaan vanhojen tottumusten ja toimintatapojen painolastia, vaan kykenee pikemminkin haastamaan niitä.
  • Toiminnanohjausta voidaan jopa kokeilla ja kehittää kokeilukulttuurin metodein. Vakaa ydin, digisydän, pitää liiketoiminnan tärkeimmät virrat kasassa ja tarjoaa alustan, jonka päälle ketteriä kokeiluja voidaan huoletta suorittaa. Ideaalitilanteessa erilaisia sovelluksia voidaan tuoda osaksi kokonaisuutta hyvinkin nopeasti, ja niistä voidaan myös luopua yhtä ketterästi, kun nähdään mikä toimii ja mikä ei. Näin ERP-kokonaisuus mukautuu alati muuttuvan liiketoiminnan mukana.
  • ERP on ehkä hajautetumpi kuin ennen, mutta kun sanalla on yhteinen merkitys, kokonaisuus toimii kaikkien parhaaksi. Digitalous edellyttää siiloista poistumista, mikä osaltaan lisää ERPpiin kohdistuvia vaatimuksia. Digisydämen, yrityksen liiketoiminta-alustan, pitää pumpata tietoa ja vakaata liiketoimintalogiikkaa koko yritykseen – muuten hajautetumpi malli voi johtaa vain väärien asioiden osaoptimointiin.