Kestävyysraportointia vai investointi datanhallintaan vastuullisen liiketoiminnan johtamiseksi?

Kestävyysraportoinnista vastuullisen liiketoiminnan kehittämiseen

Vastuullisuudesta tai kestävyysraportoinnista on liki mahdotonta välttyä nykyisin. Suurimmille organisaatioille vastuullisuuden teema tulee väistämättä eteen EU:n uuden kestävyysraportointidirektiivin (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive) ja sen raportointivaatimusten kautta. Kestävyysselvitys tulee Suomessa osaksi hallituksen toimintakertomusta, ja se saa näin tilinpäätösinformaation merkittävyyden. Suomessa keskeiset vaikutukset kansalliseen lainsäädäntöön tulivat voimaan kirjanpitolakia muuttamalla. Tästä seuraa myös muutoksia muun muassa Suomen osakeyhtiölaissa määritettyyn hallituksen vastuuseen koskien kestävyysraportointia ja sen varmennusta. Väistämätön yhteiskunnallinen muutostarve edellyttääkin tuoreita organisaatiokoon mukaan vaiheittain voimaantulevia raportointivaatimuksia muun muassa pääomien allokointien ohjaamiseksi, kun pelkkä poliittinen ja lainsäädännöllinen ohjaus ei riitä.

Samaan aikaan voi kuitenkin jo minkä tahansa kokoiselle yritykselle ilmetä kestävyysraportoinnin tarpeita joko rahoittajilta tai arvoketjusta – esimerkiksi tärkeimmiltä asiakkailta tietopyyntöinä toimittajilleen. Teema nousee usein esille myös yrityksen asiakkaiden ja työntekijöiden vastuullisuustietoisuuden ja -aktivoitumisen seurauksena. Vastuullisuus voikin olla järkevää nostaa yrityksen strategian ytimeen ja pohtia sekä kehittää omaa liiketoimintaansa vastuullisuuslinssin kautta. Tämä voi tarkoittaa, että vastuullisuuden näkökulmasta muokataan vähintään yrityksen arvoketjua ja tarjoomaa, mahdollisesti myös arvolupauksia ja liiketoimintamalleja, jopa olemassaolon tarkoitusta. Vastuullisuus onkin tänä päivänä järkevää integroida jo olemassa oleviin johtamis- ja ohjausjärjestelmiin sekä -prosesseihin.

Hajanaisesta tiedosta yhtenäiseen datanhallintaan 

Kokemukset ja havainnot kentältä osoittavat jo nyt, että vastuullisuuden osalta merkittävimmät haasteet ja vastaavasti vaadittavien muutosten työmäärät liittyvät dataan ja sen hallintaan. Kestävyysraportoinnin vaatimukset edellyttävät läpinäkyvää datanhallintaa ja tietojen osalta luotettavuutta, vertailukelpoisuutta ja varmennettavuutta (audit trail). Haasteensa tähän tuo se, että tarvittava vastuullisuustieto on tyypillisesti hajautunut eri toimintojen siiloihin ja järjestelmiin, jotka liittyvät toisiinsa ajan saatossa palasina rakentuneessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa. Pirstaloitunut tieto tarkoittaa väistämättä sitä, että aikaa kuluu esimerkiksi manuaaliseen datan keräämiseen, puhdistamiseen ja samojen työvaiheiden toistamiseen ilman automaatiota. Tällöin tiedon luotattavuuskin kärsii ja ajankäytön fokus jää raportointiin eikä liiketoimintaan tai edes jo päätettyihin kestävyystavoitteisiin tähtääviin toimenpiteisiin.

On keskeistä ymmärtää, että vastuullisuusdata on lopulta juuri operatiivisissa liiketoimintaprosesseissa syntyvää dataa. Jo pelkästään ympäristövaikutusten pakollisen kasvihuonekaasuprotokollan (GHG, Greenhouse Gas Protocol) mukaiseen laskemiseen tarvitaan dataa, toimialasta riippuen, muun muassa hankinnoista, tuotannosta ja logistiikasta ja vieläpä kokonaisista arvoketjuista, joita yhdellä yrityksellä voi olla useitakin, sekä tuotteiden tai palveluiden koko elinkaaresta. Vastuullisuuden laajempaan kokonaiskuvaan (ESG, environmental, social, goveranance) ja kestävyysraportointiin tarvitaan dataa, joka tyypillisesti voi olla mm. HR- ja hallintoprosesseissa syntyvää. 

Optimaalisinta olisikin rakentaa yrityksen kokonaisarkkitehtuuri siten, että se tuo prosessit ja datan yhteen tavalla, jossa liiketoiminnan ydinjärjestelmä taustajärjestelmineen tukee parhaiten liiketoimintaprosesseja. Modernissa kokonaisarkkitehtuurissa kaikkia toimintoja operoidaankin yhdeltä yhtenäiseltä liiketoiminta-alustalta käsin ja kaikkea dataa hallitaan yhdellä keskitetyllä data-alustalla. Tällöin myös kestävyysraportoinnin vaatimat datavirrat ja näiden kontrollit ovat kunnossa. Hyvään datanhallintaan perustuen rakennetulla kestävyysraportoinnilla varmistetaan organisaation kyvykkyys analysoida ja ymmärtää oman toimintansa kestävyysvaikutukset. 

Samalla kun digitalisaatio on jo muuttanut liiketoimintaa kaikilla toimialoilla, strategiaan ja prosesseihin perustuva kokonaisarkkitehtuuriajattelu on positioitunut erinomaisesti edistämään vastuullisuustavoitteita datan ja teknologian kautta. Vastuullisuusteema kannattaakin nähdä paitsi kestävyysmuutoksena (susformaatio) myös kokonaisarkkitehtuuriin liittyvänä digitransformaationa – ja näitä muutoksia on hyvä johtaa tiukasti yhdessä.

Investoinnista kaikki hyödyt irti

Kestävyysraportointiin valmistautuminen vaatiikin useimmiten yrityksen kokonaisarkkitehtuurin laaja-alaista pohdintaa ja uusia ratkaisuja yrityksen data-arkkitehtuuriin. Toisaalta kokonaisarkkitehtuuriratkaisuiden valinnoissa on tärkeää ymmärtää myös vastuullisuuteen liittyvät tarpeet. Ja kun on harkittava muutoksia datamalleihin, datan keruuseen ja varastointiin, integraatioihin tai esimerkiksi älykkään automaation hyödyntämiseen, kyseessä ei olekaan enää pelkkä säädeltyyn raportointiin valmistautuminen tai manuaalisen datankeruun vähentäminen. Käsillä on investointi, joka tukee vastuullisen liiketoiminnan kehittämistä ja josta on syytä tavoitella operatiivisia ja strategisia hyötyjä – yhtiön tietoisesti asettaman vastuullisuuden ambitiotasonsa mukaisesti. 

Yksi tavallisimmista ja välittömistä hyödyistä saadaan käyttämällä kestävyysraportoinnin tietoja muihin tarkoituksiin sekä raportoimalla vastuullisuudesta myös vapaaehtoisesti – eikä vain jalanjäljestä vaan myös yrityksen tuotteiden ja palvelujen ulkoisista vaikutuksista eli kädenjäljestä. Vastuullisuusraportointia voidaankin hyödyntää laajasti esimerkiksi tuotekehityksessä, brändin ja työnantajamielikuvan rakentamisessa, riskienhallinnassa ja yrityskaupoissa.

Kokonaisarkkitehtuurin yhtenäistämisellä voidaan tavoitella lisäksi järjestelmä- ja prosessiarkkitehtuuriin liittyviä kustannus- ja tehokkuushyötyjä. Kun käytössä ovat modernit pilvipohjaiset data- ja liiketoiminta-alustat, näiden päälle on huomattavasti helpompaa ja edullisempaa luoda ekosysteemiin saumattomasti kytkeytyvät vastuullisuusraportoinnin vaatimat tietovarastoratkaisut sekä kestävyysdatan hallinnan ja raportoinnin työkalut. Samaan arkkitehtuuriin voidaan liittää myös vastuullisen liiketoiminnan johtamis- ja ohjausjärjestelmään olennaisesti kuuluvat tavoite- ja mittauskäytänteet sekä mahdollisesti näihin kaikkiin liittyvät kollaboraatio- ja tekoälyratkaisut.

Investointi moderneihin liiketoiminta- ja data-alustoihin sekä laadukas ja yhtenäinen data mahdollistavat samalla myös tekoälyn hyödyntämisen sekä täysin uusia liiketoimintamalleja ja innovaatioita, jotka voivat olla jopa välttämättömiä kestävyyssiirtymän kynnyksellä kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja lisäämiseksi.

Onnistumista yhdessä – haluatko keskustella kanssamme?

Pohditko parhaillaan vastuullisuusdataan ja sen hallintaan liittyviä kysymyksiä? Kestävyyssiirtymä korostaa entisestään laadukkaan datanhallinnan tarvetta, ja kehitys vaatii laaja-alaista otetta kumppaneiden kanssa. 

Laadukasta dataa tuottavien liiketoiminta-alustojen rakentaminen on ydinosaamistamme. Autamme yrityksiä automatisoimaan liiketoimintakriittisten prosessien datankeruuta pilvipohjaisilla toiminnanohjauksen, taloushallinnon ja älykkään automaation ratkaisuilla. Yhteistyön keskiössä ei silti ole vain teknologia, vaan otamme yhdessä huomioon niin ihmiset, prosessit kuin datankin. Sama koskee vastuullisuutta ja kestävyysraportointia – teema tuo meidät kaikki uuden äärelle. Laadukkaan datan tuottamisen tulee olla mahdollisimman helppoa, automaattista ja luotettavaa, ja sen hyödyntäminen ketterää. 

Kutsummekin teidät pohtimaan näitä teemoja yhdessä. Jos haluat keskustella kanssamme, ota yhteyttä!