Myytti: Tekoäly tulee korvaamaan työpaikat
Totuus: Tekoäly ei korvaa kaikkia työpaikkoja, mutta automatisoi lähitulevaisuudessa laajasti työtehtäviä tai osia niistä.
Esimerkkinä SOK:lla Efiman kehittämä tekoälyratkaisu automatisoi jo vuonna 2023 valtavan määrän toistuvia tehtäviä. Attendolla Efiman toimittama tekoälypalvelu puolitti ikäihmisten hoivakodissa asukkaiden kirjaamiseen käytetyn ajan. Kolmannella asiakkaallamme, GF Building Flow Solutionsilla (entinen Uponor) tilaustenkäsittelyyn käytetty työaika väheni merkittävästi tekoälyllä toteutetun automaation avulla.
Myytti: Tekoäly ei voi ajatella kuin ihminen
Totuus: Nykyiset tekoälymallit, kuten ChatGPT, eivät ole tietoisia, eivätkä ne ajattele tai ymmärrä maailmaa kuten ihmiset. Ne toimivat tilastollisten mallien pohjalta ja oppivat kielellisiä rakenteita esimerkkien perusteella – ilman tietoisuutta, tunteita tai omaa tahtoa. Silti ne voivat joskus vaikuttaa yllättävän inhimillisiltä.
Tämän havainnollistaa Kalifornian yliopiston (UCSD) tuore tutkimus, jossa koehenkilöt kävivät keskusteluja sekä tekoälyn että oikean ihmisen kanssa – tietämättä kumpi on kumpi. Tuloksena jopa 73 % osallistujista arvioi virheellisesti GPT-4.5:n olevan ihminen. Tämä ei tarkoita, että tekoäly olisi tietoinen, vaan että se osaa matkia kielellistä käyttäytymistämme erittäin vakuuttavasti.
Myytti: Tekoäly on vain niin viisas kuin data, jolla se on koulutettu
Totuus: Vaikka data on tekoälyn toiminnan perusta, nykyaikaiset tekoälyjärjestelmät ovat paljon muutakin kuin pelkkiä tilastollisia malleja koulutusdatan päällä. Tämän päivän kehittyneimmät tekoälyratkaisut rakentuvat monikerroksisista arkkitehtuureista, jotka koostuvat useista erilaisista komponenteista – eikä älykkyys ole enää sidottu vain yhteen malliin tai yksittäiseen datalähteeseen.
Tyypillinen moderni tekoälyjärjestelmä voi sisältää useita eri mallityyppejä, joita yhdistellään loogisten päättelysääntöjen ja erilaisten ohjaavien algoritmien avulla. Näiden yläpuolella toimii usein tarkistus- ja validointimekanismeja, jotka varmistavat, että järjestelmä ei toimi pelkästään todennäköisyyksien perusteella, vaan ottaa huomioon myös reunaehdot, sääntelyvaatimukset ja muut toimintaympäristön rajoitteet.
Tekoäly ei ole enää pelkkä mallinsa – vaan se on yhä useammin järjestelmä, joka yhdistelee oppimista, sääntöpohjaisuutta ja jatkuvaa palautteen hyödyntämistä. Tämä tekee siitä monipuolisemman, mutta myös vaikeammin ymmärrettävän kokonaisuuden.
Myytti: Tekoäly takaa kilpailuedun
Totuus: Monet organisaatiot uskovat, että pelkkä tekoälyn käyttöönotto riittää tuomaan pysyvän kilpailuedun. Todellisuudessa näin ei ole.
Vaikka tekoälyn varhainen hyödyntäminen voi tuoda nopeita etuja, itse teknologia ei ole ratkaiseva kilpailutekijä – ratkaisevaa on se, miten tekoälyä sovelletaan, koulutetaan ja räätälöidään. Parhaan hyödyn saavat organisaatiot, jotka rakentavat tekoälyjärjestelmiä omilla, ainutlaatuisilla tiedoillaan ja soveltavat niitä toimialakohtaisesti ja liiketoimintalähtöisesti. Lisäksi henkilöstön osaamista kasvatetaan suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti.
Myytti: Tekoälyn liiketoimintahyödyt tulevat kustannussäästöistä
Totuus: Tekoäly voi tehostaa toimintaa ja tuoda merkittäviä kustannussäästöjä – esimerkiksi automatisoimalla rutiineja tai optimoimalla resurssien käyttöä. Mutta jos tekoäly nähdään vain säästökeinona, sen varsinainen arvo jää helposti piiloon. Todelliset edelläkävijät eivät tyydy kulujen leikkaamiseen. He hyödyntävät tekoälyä luodakseen uutta liiketoiminnallista arvoa – kehittämällä täysin kokonaan uusia palveluita, tuotteita ja jopa kokonaan uudenlaisia liiketoimintamalleja.
Tällä hetkellä valtaosa suomalaisista tekoälyratkaisuista vielä keskittyy prosessien automatisointiin tai yksinkertaiseen tiedon rikastamiseen. Ilahduttavaa kuitenkin on, että yhä useampi organisaatio uskaltaa tarttua rohkeasti tekoälyn tarjoamiin mahdollisuuksiin ja lähtee kehittämään jotain aidosti uutta. Tästä hyvänä esimerkkinä on asiakkaallemme Attendolle kehitetty puhekirjausratkaisu, joka mahdollistaa reaaliaikaisen kirjaamisen puhumalla, mikä vapauttaa aikaa ydintyöhön ja vähentää hallinnollista kuormitusta.
Tämä ei vaadi syvällistä teknistä osaamista – tärkeintä on avoin asenne, halu oppia ja kyky nähdä tekoäly ennen kaikkea innovaation välineenä.
Kohti konkretiaa kumppanin kanssa – varaa tekoälysparraus asiantuntijoidemme kanssa
Parhaat hyödyt tekoälylle tunnistetaan yhdessä asiakkaan kanssa: ymmärtämällä asiakkaan liiketoimintahaasteita syvällisesti ja muotoilemalla niihin tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Tällä reseptillä olemme päässeet useiden asiakkaidemme kanssa tekoälystä tekoihin.
Efima tarjoaa maksuttomia tekoälysparrauksia yrityksille, jotka kaipaavat tukea ensimmäisiin tekoälyhankkeisiinsa ja keskustekukumppania mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Sparraukset on suunnattu suurten ja keskisuurten yritysten liiketoiminnan, talouden ja tietohallinnon päättäjille sekä asiantuntijoille.
Lue lisää

Markus Turunen
Markus Turunen toimii Efiman CTO:na. Hänellä on pitkä tausta ohjelmisto- ja palveluliiketoiminnan johtotehtävistä ja kehittämisestä. Lisäksi hänellä on monipuolista kokemusta tekoälystä, Microsoftin toiminnanohjausjärjestelmistä, ohjelmistorobotiikan ratkaisuista sekä taloushallinnon järjestelmistä. Markuksen mielenkiinnon kohteena on liiketoiminnan prosessien kehittäminen luonnollisen kielen käsittelyyn perustuvilla tekoälyratkaisuilla.