Verkkolaskutapahtuma Exchange Summit 2015 – Sanna Lahden yhteenveto

Efiman CFO ja konsultti Sanna Lahti kävi lokakuun alussa Exchange Summit 2015 -verkkolaskutapahtumassa Barcelonassa. Tuliaisina olivat tuoreet kuulumiset ja näkemykset verkkolaskujen kehityksestä. Tässä yhteenveto Sannan huomioista:

Euroopassa verkkolaskutuksen eteneminen on ollut hidasta. Kehitystä tehdään työryhmissä, ja työryhmät antavat suosituksia, joita ei ole pakko ottaa käyttöön. Lopputuloksena on ollut ”bottom-up” -kehitystä, jossa kehityssyklit ovat yli 5 vuotta. Pitäisikö eurooppalaisten siis ottaa oppia muualta? Latinalaisessa Amerikassa kehitys tapahtuu valtionhallinnon tasolla ”top-down” -menetelmällä. Lakiehdotuksiin otetaan lausunnot relevanteilta tahoilta. Sen jälkeen säädetään laki, jolla pakotetaan verkkolaskutuksen käyttöönottoon. Kehityssyklit ovat olleet alle 2 vuotta! Latinalaisessa Amerikassa verkkolaskujen osuus kaikesta laskutuksesta onkin maailman suurin. Malli näyttää siis toimivan Euroopan mallia paremmin.

Billentiksen verkkolaskuguru Bruno Kochin sanoin:

“With all due respect for the federal European approach: From the starting point to reach a significant digital market adoption rate the LATAM model is 4-5 times faster than the European one. In addition it is based on standardised, structured and fully validated invoice data. In terms of quality and quantity it is superior.”

Latinalaisessa Amerikassa on useissa maissa käytössä clearance-malli, jossa toimittajan pitää lähettää lasku ensin verottajalle, joka hyväksyy sen (”leimaa”/clearaa), ja vasta sitten laskun voi toimittaa asiakkaalle. Tämä kaikki tapahtuu verkkolaskuilla. Bruno Koch ennustaa, että sama malli olisi käyttökelpoinen ja mahdollisesti tulossa käyttöön sellaisiin Euroopan maihin, joissa on iso harmaan talouden osuus ja iso valtionvelka. Näitä ovat erityisesti Etelä-Euroopan maat.

Bruno Kochin mukaan verkkolaskutukseen vaikuttavat trendit Euroopassa ovat:

  • Nollakasvu: Aiheuttaa kustannussäästöpaineita; Verkkolaskutuksella on säästettävissä rahaa, kun prosessit tehostuvat. Nollakasvu aiheuttaa myös verojen maksamatta jättämistä (tax evasion), mihin päästäisiin paremmin käsiksi verkkolaskuilla.
  • Nollakorot: Kasvanut kiinnostus supply chain financing:iin ja dynamic discounting:iin eli ostojen ja myyntisaamisten rahoitukseen. Pankit ja investoijat pyrkivät tälle markkinalle koska perinteiseltä lainamarkkinalta ei saa tarpeeksi tuottoja, ja tuotot ovat tällä alueella paljon suuremmat. Operaattorit ja laskunkäsittelyohjelmistoja tarjoavat yritykset tarjoavat lisäpalveluna rahoituspalveluja.

Laskun sisältövaatimukset hidastavat verkkolaskutusta Euroopassa. Monet EU-maat vaativat pakollisena laskulle sellaisia tietoja, joita ei vaadita EU-direktiivissä. Sisältövaatimukset ovat ehtona arvonlisäveron vähennykselle. Euroopassa on ollut useita oikeustapauksia, joissa pienikin virhe laskulla voi tarkoittaa alv-vähennyksen menetystä. Case-esimerkissä yritys oli muuttanut muutama viikko aiemmin, ja lasku oli osoitettu yrityksen vanhaan osoitteeseen. Arvonlisäveroa ei saanut tapauksessa vähentää. Kun eri maissa on erilaisia laskun sisältövaatimuksia, tämä hankaloittaa maarajojen yli tapahtuvaa laskutusta. Asian esitellyt lakimies ehdottaa ratkaisuna verolainsäädännön yhtenäistämistä EU:ssa.

Vuonna 2013 EU:ssa jäi arvion mukaan keräämättä 162 miljardia euroa arvonlisäveroa (harmaan talouden ja väärinkäytösten vuoksi). Tämän vuoksi eri maiden verottajat lisäävät byrokratiaa laskujen ja raportoinnin suhteen, mikä lisää hallinnollista taakkaa kaikille yrityksille, myös niille jotka huolehtivat veroistaan.

EU:ssa oli tutkittu syitä siihen, miksi laskuja maksetaan myöhässä. Tärkeimmät syyt olivat:

  • 15,1%: laskulla on virheellisiä tietoja
  • 11,6%: lasku on lähetetty väärälle vastaanottajalle organisaatiossa sisäisesti

Näille ehdotettiin parannuskeinoina kansallisia verkkolaskuvastaanottajien rekistereitä (joista ERPit voisivat validoida verkkolaskuosoitteita), sähköisiä tilauksia jotka voidaan kääntää sähköiseksi laskuksi, laskudatan validointeja laskun lähettäjällä ja vastaanottajalla sekä tietojen synkronointia partnereiden kesken.

Monissa EU-maissa ollaan lainsäädännöllä tekemässä pakolliseksi verkkolaskujen lähetys julkisille organisaatioille, tai se on jo otettu käyttöön. Esimerkiksi Espanjassa tämä tuli pakolliseksi vuoden 2015 alusta. Poikkeuksia ovat suuret maat UK ja Saksa, joissa ei edes suunnitella verkkolaskutuksen pakollisuutta. Toisaalta Ranska on ainoa maa, joka suunnittelee tekevänsä lainsäädännöllä verkkolaskutuksen pakolliseksi myös B2B-kaupassa eli yhtiöiden välillä. Keskustelijat pohtivat, miksi muissa maissa tätä ei pakoteta, vaikka siitä aiheutuisi kansantalouksille vain hyötyjä.

Verkkolaskuoperaattoreilla on edelleen hyvin vähän välityssopimuksia keskenään. EESPA eli operaattoreiden eurooppalainen järjestö pyrkii helpottamaan operaattoreiden verkottumista. Suomalainen Basware on noussut yhdeksi maailman suurimmista verkkolaskuoperaattoreista.

EU:ssa ollaan laatimassa yhtenäistä verkkolaskuformaattia, joka tulee käyttöön julkisille organisaatioille lähetettäviin laskuihin. Tämä ei välttämättä vaikuta mitenkään yhtiöiden kesken lähetettäviin laskuihin.

Exchange Summit kokoaa vuosittain verkkolaskutuksesta ja digitaalisuudesta kiinnostuneet ja niitä edistävät tahot yhteen. Tapahtuma pidettiin Barcelonassa 4.-6.10.2015. Seuraava pidetään niinikään Barcelonassa 10.-11.10.2016.

Kuva CC miguelb

Lehdistöyhteydet

Toimitusjohtaja
Tero Salminen
+358 40 767 5311
protected email

Markkinointi ja viestintä
Sari Aapola
+358 40 759 2046
protected email

Lataa logotiedosto

Lataa Tero Salmisen kuva