Blogi
24.10.2018

Asiakas, oletko valmis agileen?

Ketterä on ollut kuuma sana jo pitkään. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa, kun puhutaan projekteista niin kutsutuilla pakettiratkaisuilla – ratkaisuilla, joissa standardit, pitkälle viedyt ja parametroitavat prosessit ovat valmiina käyttöönotettavaksi?

Vaihtoehtoja vanhalle ja perinteiselle projektitoimituksen vesiputousmallille on ja pitääkin olla. Niitä pitää myös kehittää ja kyseenalaistaa edelleenkin. Uusia ja moderneja toimintatapoja ja johtamismalleja tulee ottaa käyttöön, jotta projekteista saadaan entistä nopeampia ja kustannustehokkaampia. Kaiken hypen keskellä yksi tärkeä asia täytyy silti pitää mielessä: ketterät ja iteratiiviset toimintatavat vaativat asiakkaalta paljon enemmän kuin perinteinen, hyvin toimittajavetoinen vesiputousmallilla läpiviety projekti.

Toimittajan näkökulmasta tärkein tavoite ketterän kehityksen lähestymistavoissa on pitää asiakas mahdollisimman tyytyväisenä toimittamalla juuri heidän tarpeensa täyttävät toiminnallisuudet. Kun taas otetaan valmisohjelmistoa käyttöön, ratkaisun tulee täyttää enemmänkin kaikki tarpeet, mutta toiminnallisuudet voivat erota vanhasta järjestelmästä paljonkin. Hyötyjä ei saada sillä, että toimittaja pitää asiakkaan tyytyväisenä räätälöimällä kaiken mahdollisen. Toimittajan tehtävänä on siis muistaa se, että kun tuomme paketoidun järjestelmäratkaisun uusia, standardeja prosesseja vanhoihin ja vakiintuneisiin toimintatapoihin, kaiken ei pidäkään olla siinä matkalla mukavaa ja asiakasta miellyttävää.

Pakettiratkaisujen käyttöönotossa kyse on aina muutosprojektista ja -prosessista, jossa kehitykselle ei saisi antautua ja epämukavuudelle pitäisi antaa tilaa.

Puhuisin itse mieluummin iteratiivisesta testauksesta kuin ketterästä kehityksestä, kun kyseessä ovat pakettiratkaisuiden käyttöönotot. Asian voisi kääntää vielä toisin: ketteryys sopii erinomaisesti ohjelmistokehitykseen, mutta pakettiratkaisujen käyttöönotossa kyse on aina muutosprojektista ja -prosessista, jossa kehitykselle ei saisi antautua ja epämukavuudelle pitäisi antaa tilaa. Asiakkaan vastuulla olisi kasvaa kiinni uuteen toimintamalliin pikku hiljaa ja hyväksyä prosessimuutokset jo projektin alusta saakka. Toimittajan vastuulla olisi vastustaa, ajoittain napakastikin, asiakkaan toiveita räätälöinneistä. Koska toimittajan tehtävä on lopulta kuitenkin kuunnella asiakasta, räätälöintien kriittinen tarkastelu tulisi olla sisäänrakennettu ominaisuus myös kaikissa asiakkaan puolen vastuuhenkilöissä.

Ennen kuin hyökätään suuna päänä tekemään tehokasta ja ketterää vain siksi, että se kuulostaa mukavalta tavalta edetä, suosittelisin asiakkaan pysähtyvän miettimään ainakin seuraavia kysymyksiä:

  • Tukeeko yrityskulttuurimme projektiorientoitunutta työskentelytapaa? Jos ei, mitä se vaatii, että tähän pääsemme?
  • Onko resursointimme sillä tasolla, että meillä on todella aikaa johtaa ja viedä projektia aktiivisesti eteenpäin? Jos ei, mitä voimme ostaa väliaikaisesti ulkopuolelta ja mitä emme?
  • Onko meillä asiantuntevia ihmisiä, jotka haluavat ottaa vastuuta ja tehdä isojakin päätöksiä jatkuvalla syklillä ilman formaaleja hyväksymisen virstanpylväitä? Miten tuemme tätä päätöksentekoa?
  • Löytyykö organisaatiosta intohimoa uuden kehittämiselle ja testaamiselle, myös IT:n ulkopuolelta? Miten voisimme tunnistaa nämä yksilöt jo ennen projektin aloittamista?

Toimittajalle projektit ovat arkipäivää, mutta isoja muutoshankkeita ei osu ehkä asiakkaan puolen työntekijöiden kohdalle kuin kerran pari heidän koko työuransa aikana. Olisi mukavaa, jos me kaikki voisimme oppia näistä projekteista hyödyllisiä taitoja huolimatta siitä, kuinka usein niitä teemme. Voisimme kenties löytää kaikkia parhaiten hyödyttävän tavan toimia. Ja näin maailmaan saataisiin myös enemmän mahdollisimman tyytyväisiä asiakkaita!


Tarpeena toiminnanohjaus?

Efima ERP -toiminnanohjausjärjestelmä on luotettava ja skaalautuva kasvualusta, joka kytkee saumattomasti eri kanavien asiakaspalveluprosessit yrityksen tehokkaaseen toiminnanohjaukseen.

Kirjoittaja

Kati Kolehmainen

Kati Kolehmainen

Kati Kolehmainen on Efiman projektitoiminnan vetäjä. Hän uskoo, että tietojärjestelmien käyttöönottojen laatu paranee vain, jos asiakkaat heräävät vaatimaan enemmän ja parempaa.

Uusimmat

Toista perässäni: ”Yhdet luvut” – Digisydän ja tiedolla johtamisen järjestelmäarkkitehtuuri

Toista perässäni: ”Yhdet luvut” – Digisydän ja tiedolla johtamisen järjestelmäarkkitehtuuri

Kati KolehmainenTiedolla johtaminen on tavoitetilana liki kaikissa suurissa organisaatioissa. Tavoitteena tämä on selkeä ja helposti ymmärrettävissä. Yksi tärkeä vaatimus tavoitteen saavuttamiseksi on organisaation läpinäkyvyyden kehittäminen. Mutta läpinäkyvyyden saavuttaminen yrityksessä, jonka liiketoiminta on laajaa ja seurattavia sisäisiä ja ulkoisia mittareita on paljon, ei ole aina niin kovin helppoa. Yksi tärkeimmistä huomioitavista seikoista, kun yrityksessä halutaan kehittää läpinäkyvyyttä ja sen myötä tiedolla johtamista, on yrityksen järjestelmäarkkitehtuuri.

Pilveä, älyä ja robotteja – kohti digitaalista taloushallintoa ja sen yli

Pilveä, älyä ja robotteja – kohti digitaalista taloushallintoa ja sen yli

Sanna KaarlejärviEfiman täyttäessä 10 vuotta on ollut mukava katsella hetken aikaa taaksepäin ja pohtia, mitä tässä matkan varrella on tapahtunut. Yhtiön perustaminen sattui samaan aikaan, kun maailman talous romahti. Voisi kuvitella, että ajankohta ei ollut ideaali yritystoiminnan aloittamiselle.

Järjestelmämörkö vai kepeä mahdollistaja? – Digisydän ja tiedolla johtamisen edellytykset

Järjestelmämörkö vai kepeä mahdollistaja? – Digisydän ja tiedolla johtamisen edellytykset

Kati KolehmainenUuden toiminnanohjausjärjestelmän rakentaminen on iso projekti organisaatiolle. Ja usein syy, miksi siihen lähdetään, on tiedolla johtaminen ja sen edellytysten parantaminen. ERP ei järjestelmänä kuitenkaan suoraan vastaa tähän tarpeeseen, vaan tiedolla johtaminen on pikemminkin tavoitetila ja ERP toimii tuohon tavoitetilaan pääsyn mahdollistajana.