Skip to content
19.08.22Iso kuvaKulttuuri

Tiimeissä avain vahvemman yrityskulttuurin kehittämiseen – Haastattelussa työyhteisövalmentaja Niina Nurminen

Päivi Holmqvist
19.08.2022 | Yrityskulttuurista puhutaan tällä hetkellä kaihoisasti, mutta kuka siitä oikein vastaa? Yrityksen johto, juhlatoimikunta tai HR? Vai olisiko totuus sittenkin, että jokainen työntekijä on tiiminsä kautta vastuussa siitä myös itse? Kesäinen lounas työyhteisövalmentaja ja näyttelijä Niina Nurmisen kanssa toi mielenkiintoisia ajatuksia tiimeistä ja yrityskulttuurista.

Niina-Nurminen-blogi-Niinan-kuva
Niina Nurminen on näyttelijä, työyhteisövalmentaja ja perustamansa valmennusyritys ArtSensen johtaja. ArtSense yhdistää taiteilijoiden osaamista organisaatioiden uudistumiseen ja on erikoistunut asiakas- ja työyhteisökokemuksen johtamiseen ja kehittämiseen. Efimalaiset tutustuivat Niinaan keväällä Efiman henkilöstön kickoff-tilaisuudessa, jossa jaettiin yhdessä näkemyksiä kohtaamisista, vuorovaikutuksesta ja yhdessä tekemisestä. 

Yrityskulttuuri tai sen tilapäinen puute yrityksissä puhuttaa. Syy tähän lienee pandemian tuoma etätyöaika. Kun ei enää tavata konttorilla päivittäin tai edes viikoittain, ei yhteisöllisyys pääse kehittymään kuten ennen. Ja vaikka kaikki ovatkin sitä mieltä, että etä- tai hybridityö ovat tuoneet paljon hyvää mukanaan, on yhdessä tekemistäkin joskus ikävä.

Tilanne on monelle ristiriitainen – työkavereita olisi kiva nähdä, mutta kun työt sujuvat hyvin etänäkin, miksi turhaan käyttää aikaa laittautumiseen ja työmatkaan?

Johtoportaaseen yrityskulttuurin näivettyminen on tuonut paljon pohdittavaa: miten näissä raameissa ylläpitää kulttuuria eri puolilla Suomea työskentelevälle henkilöstölle? Ja miten saada työarkeen lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta – sillä yrityskulttuuri syntyy suurelta osin työarjessa. Pandemian aikana odotettiin kärsivällisesti pandemian jälkeistä aikaa, jolloin palattaisiin ”normaaliin” ja nyt mietitään, että tuleeko sitä ”normaalia” enää koskaan.

Ihmisille on pysyvyyden nimissä tärkeä kuulua johonkin porukkaan, siksi tiimit ovat työpaikoilla todella tärkeitä, tällä hetkellä vielä tärkeämpiä kuin aiemmin.

”Olennaista on määritellä henkilöstön kanssa tavoitteet ja yhteinen suunta sekä vahvistaa sitä kohtaan koettua merkityksellisyyttä. Mikä on se yhteinen tarina, jota olemme toteuttamassa ja missä minä olen osallisena?”, määrittelee Niina Nurminen ja jatkaa, ”jos jokaiselle oma rooli tavoitteiden saavuttamisessa on selvä, on helpompi ymmärtää myös ne tarpeet, mitä yrityskulttuuriin kohdistuu.”

Se, mitä yrityskulttuurilla tarkoitetaan, vaihtelee – sen voi nähdä ainakin yrityksen arvojen, toimintatapojen, olemassaolon oikeutuksen, vision ja erilaisten sisäisten verkostojen seittinä, joita jokainen työntekijä muodostaa.

Yritysjohdon rooli yrityskulttuurin mahdollistajana on tietenkin tärkeä. ”Etenkin epävarmuuden keskellä pitäisi pystyä ruokkimaan työntekijöiden turvallisuudentunnetta ja luottamusta omaan itseensä ja tiimiinsä. Ihmisille on pysyvyyden nimissä tärkeä kuulua johonkin porukkaan, siksi tiimit ovat työpaikoilla todella tärkeitä, tällä hetkellä vielä tärkeämpiä kuin aiemmin”, toteaa Niina Nurminen.

Tiimien rooli yrityskulttuurin rakentajana yhä tärkeämpi

Tiimien rooli yrityskulttuurin rakentamisen moottorina alkaa korostua, kun yritys kasvaa startupista keskisuureksi, kuten Efimallakin on tapahtunut. Kulttuuri rakentuu pakostakin pienemmissä yksiköissä, sillä yhteisiä tapahtumia ei voida enää järjestää samoin kuin startup-vaiheessa. ”Tämä vaihe on monessa organisaatiossa kivulias, sillä aiemmin työntekijät ovat päässeet rakentamaan yhteistä merkitystä ajan kanssa ja kasvotusten, ja jossa kehollinen vuorovaikutus on läsnä. Yhtäkkiä kasvavassa yrityksessä onkin kerrostumia, hierarkiaa ja tiedonkulun esteitä ja uudet työntekijät eivät jaa enää sitä alkuperäistä tarinaa yrityksestä vaan alkavat rakentaa siitä omaa versiotaan”, Niina sanoo.

Yritysjohdon rooli on yrityskulttuurin ja tiimiytymisen mahdollistamisessa tärkeä, mutta se ei yksin riitä: kulttuurin eläväksi tekemiseen tarvitaan myös yksilöitä sekä halua ja inspiraatiota jakaa asioita työkavereidensa kanssa. Suomalaisessa työkulttuurissa tämä ei ehkä vieläkään ole itsestäänselvyys.

Olisi tärkeää jatkon kannalta, että kaikki ihmiset tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi, näkökohdat huomioiduksi ja asioista aidosti keskusteltaisiin – tiimit olisivat keskusteluun oivallisia ympäristöjä.

Tiimiytymisen haasteisiin kuuluu edelleen myytti siitä, että pitää pärjätä yksin – avun pyytäminen tai ajatuksien jakaminen on heikkouden merkki. “Ainakin meitä kuusikymmentäluvulla syntyneitä kasvatettiin välttämään mokia ja pärjäämään yksin”, toteaa Niina. Suomalaiset ovat hänen mukaansa pärjääjäkansaa, kuten viime aikoina on nähty – isoihinkin muutoksiin on totuttu ja “hommat hoidetaan kotiin”.

“Konfliktin käsittelyssä emme taida olla yhtä hyviä, vaan ohitamme ikävät asiat vauhdilla ja jatkamme eteenpäin samaa rataa menettäen näin mahdollisuuden kehittyä yhdessä eteenpäin.” Vaikeista asioista puhumiselle on Niinan mukaan suurien muutosten keskellä paikkansa. “Olisi tärkeää jatkon kannalta, että kaikki ihmiset tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi, näkökohdat huomioiduksi ja asioista aidosti keskusteltaisiin – tiimit olisivat keskusteluun oivallisia ympäristöjä. Tunteita ei tarvitse pelätä, jos pohjalla on luottamusta, ja luottamusta ei synny ilman dialogia.”

Iso osa tämän päivän yrityskulttuurista syntyy siis tiimeissä. Parhaassa tapauksessa siitä tulee työntekijälle oma “perhe” tai “porukka”, jonka seurassa olo on turvallinen ja josta saa voimaa ja energiaa kohdata työhaasteet. Hyvän ja toimivan tiimin rakentamiseen tarvitaan kaikkia tiimin jäseniä ja luottamus siihen, että “minä riitän omana itsenäni”, sanoo Niina.

“Työntekijät ovat tulleet monenlaisista ympäristöistä ja organisaatioista Efimaan töihin. Heillä on tietenkin ammatillista osaamista, mutta myös henkilöinä paljon annettavaa yritykselle ja tiimeillensä. Nämä ihmiset luovat omalla toiminnallaan ja käyttäytymisellään yrityskulttuuria joka päivä”, toteaa Niina Nurminen ja jatkaa: ”Organisaation arvot ohjaavat toimintaa, mutta vasta oma suhtautumistapa, ihmiskäsitys ja se, miten oikeassa elämässä kohdataan ja käyttäydytään, rakentavat kestävää kulttuuria”.

Työkaluja tiimeille

Niina Nurminen laati neljän kohdan listan keskusteluaiheista, joiden avulla tiimit voivat kehittää omia pelisääntöjään sujuvamman vuorovaikutuksen ja yrityskulttuurin rakentamiseksi. Koska organisaatiot ja tiimit muokkautuvat muutoksien kautta aina hieman uudenlaiseksi, kannattaa ”check list” keskusteluttaa tiimissä säännöllisin väliajoin.

1. Mitä vähennämme?
2. Mitä lisäämme?
3. Mitä säilytämme?
4. Mistä luovumme?

Joskus asiat ratkeavat jo sillä, että luopuu turhista ja kuormittavista toimintatavoista ja keskittyy siihen, mikä on olennaista eli palvelee parhaiten yhteisön tarkoitusta. Bonuskysymyksenä voi aina kysyä itseltään, mitä hyvää tuo itse tiimiin ja mikä itsessä vie energiaa muilta.