Blogi
9.10.2019

Työnteko palvelukeskuksessa – osaamistarpeet ja johtaminen murroksessa

Palvelukeskusten tarjoaman palvelun johtotähtinä on perinteisesti pidetty kustannustehokkuutta ja prosessien jatkuvaa kehittämistä. Palveluntarjoajat ovat pyrkineet toimittamaan palvelun sovituin ehdoin, eikä yhteistyön arvoa ole asiakasyrityksissäkään usein ymmärretty kuin säästettyjen eurojen kautta.

Tulevaisuudessa palvelukeskusten ja liiketoimintojen yhteistyö nähdään enemmän kumppanuutena, jossa ymmärrys organisaatioiden liiketoiminnasta tuottaa aidosti arvoa asiakkaan bisnekselle. Tämän oivaltaminen vaatii uudenlaisen ajatusmallin perinteisissä asiakas-toimittaja-suhteissa sekä asiakastarpeiden tarkastelua hieman etäämmältä.

Minusta palvelukeskusten kannattaa vahvasti panostaa henkilöstön osaamisen kehittämiseen, hyvään johtamiseen ja muutosta tukevan kulttuurin vaalimiseen. Tällä reseptillä palvelukeskukset kotiuttavat ja kasvattavat itselleen sekä huippuosaamista että tuottavat asiakkailleen aitoa arvoa kehittyvässä pelikentässä.

Automaatio ja uudet teknologiat muuttavat työn luonnetta

Kumppanuusajattelun ja arvon tuottamisen lisäksi talouden palvelukeskuksissa on jo tovi sitten herätty näkemään automaation ja uusien teknologioiden tuomia mahdollisuuksia toiminnan kehittämisessä. Tästä Heini kirjoitti aiemmin blogissaan ja totesi, että potentiaalin täysi hyödyntäminen antaa vielä odotuttaa itseään, eikä robotiikka ole uutisoinnista huolimatta vielä lähitulevaisuudessa viemässä kaikkia taloushallinnon töitä. 

Silti meneillään olevan digitaalisen transformaation takia odotukset talouden palvelukeskukselle ja erityisesti sen asiantuntijoille muuttuvat. Robotiikan myötä rutiinityöt jäävät historiaan, ja uusien tekoäly- ja teknologiaratkaisujen ansiosta käytämme jatkossa enemmän aikaa tiedon analysointiin, mallintamiseen ja toiminnan ohjaamiseen. Työnkuvat pirstaloituvat ja työelämästä tulee entistä hektisempää. Ketteryyttä ihannoidaan ja nykyteknologia on jo varmistanut, ettei työ ole enää aikaan tai paikkaan sidonnainen. Näin myös talouden palvelukeskuksissa.

Yhteistyö- ja viestintätaidot sekä kyky sopeutua muutokseen korostuvat työelämässä

Helposti tulee tunne, että vain superlahjakkuudet pärjäävät tulevaisuuden työelämässä. Mitä osaamista siis tarvitaan, jotta työelämästä ei vain selviä hengissä, vaan pystyy aidosti nauttimaan työstään, kokemaan onnistumisen tunteita ja saavuttamaan omia unelmiaan? Koska tieto on nykypäivänä kaikkien saatavilla, korostuvat tiedon analysoinnin lisäksi yhteistyötaidot, kyky kommunikoida ja viestiä ymmärrettävästi sekä kokeilukulttuurissa kyky sopeutua jatkuvaan muutokseen. Itsensä ja oman työn johtamisen taidot ovat välttämättömiä maailmassa, jossa johtajuudenkin käsite on murroksessa. Tästä hyvänä esimerkkinä toimivat nuoret teknologiayritykset, jotka järisyttävät perinteisiä organisaatio- ja johtamismalleja liitoksistaan.

Missä näitä taitoja sitten opetetaan? Ei varsinaisesti missään, vaan ne opitaan vasta (työ)elämässä. Siksi myös esimiesten työnkuva uusiutuu. Työtä johtavan pomon sijaan esimieheksi halutaan valmentaja, joka keskittyy asiantuntijoiden sparraukseen ja ohjaamiseen. Johtamistyökaluina toimivat selkeät tavoitteet, kommunikointi odotuksista, aktiivinen palautteenanto ja jatkuva dialogi. Asiantuntijan substanssiosaamiseen luotetaan, ja esimiehen tehtävä on tukea ja mahdollistaa heidän ammatillista kehittymistään ja työssä onnistumistaan.

Kasvu vaatii oikeanlaisen kulttuurin ja asenteen

Growth mindset osana palvelukeskuksen kulttuuria auttaa sitä menestymään. Opitaan ja kehitytään yrityksen ja erehdyksen kautta sekä ymmärretään, että oman osaamisen jatkuva kehittäminen on itsestäänselvyys. Yritysten näkökulmasta haastavaa onkin juuri halutun kulttuurin rakentaminen ja vaaliminen sekä tätä tukeva rekrytointi. Koska asiat on usein opetettavissa, kandeista haetaankin Sitä Oikeaa, jonka motivaatio ja mielenlaatu ovat kohdallaan ja joka persoonaltaan sopii työyhteisöön.

Maailma siis muuttuu, ja pysyäksemme vauhdissa mukana meidän tulee palvelukeskuksissakin pystyä tarjoamaan henkilöstölle parhaat mahdolliset pelikaverit ja valmentaja. Yhdessä ne johtavat joukkueen huippusuorituksiin. Timanttinen tiimi antaa asiakkaalleen kaikkensa ja pystyy näin kasvamaan pelkästä yksittäisestä toimittajasta aidosti strategiseksi kumppaniksi.

Kirjoittaja

Satu Kallio

Satu Kallio
People Manager

Satu toimii Efiman talouspalvelukeskuksen esimiehenä ja palvelupäällikkönä. Ihmiset ja johtaminen ovat lähellä Sadun sydäntä ja hän nauttii suuresti voidessaan työssään mahdollistaa muiden onnistumisia ja kehittymistä.

Uusimmat

Aili loves SAP - ohjelmistorobotiikasta apua ERP-projektin siirtymävaiheeseen

Aili loves SAP - ohjelmistorobotiikasta apua ERP-projektin siirtymävaiheeseen

Kati KolehmainenERP:n vaihtaminen on kallis sekä usein myös pitkä ja ajoittain kivinenkin tie. Sen vaihtamista ja hankintaa valmistellaan usein pitkään. Myös ratkaisun valintaan käytetään paljon aikaa sekä vaivaa, jotta saadaan yrityksen kannalta toimivin ratkaisu, jolla kyetään tukemaan liiketoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Valmisteluun ja päätöksentekoon ei kuitenkaan voida hyvillä mielin käyttää loputtomasti aikaa, jos liiketoiminta ja henkilöstö kärsivät vanhan järjestelmän puutteista. Painetta ei helpota, mikäli nykyisen ratkaisun toimittaja on lopettamassa tukeaan sille. Tällöin yrityksen kannattaa harkita ohjelmistorobotiikan hyödyntämistä.

Pehmeä talousjohtaja saa paikan

Pehmeä talousjohtaja saa paikan

Sanna KaarlejärviOlin keväällä Stanfordin yliopistossa kuulemassa Piilaakson professorien ajatuksia modernin CFO:n ominaisuuksista. Viesti oli selkeä: Talousjohtajia ei enää arvoteta teknisten taloushallinnon taitojen perusteella, vaan oletus on, että nämä ovat hallussa.

Työnteko palvelukeskuksessa – osaamistarpeet ja johtaminen murroksessa

Työnteko palvelukeskuksessa – osaamistarpeet ja johtaminen murroksessa

Satu KallioPalvelukeskusten tarjoaman palvelun johtotähtinä on perinteisesti pidetty kustannustehokkuutta ja prosessien jatkuvaa kehittämistä. Palveluntarjoajat ovat pyrkineet toimittamaan palvelun sovituin ehdoin, eikä yhteistyön arvoa ole asiakasyrityksissäkään usein ymmärretty kuin säästettyjen eurojen kautta.