Skip to content
29.11.16Iso kuva

Verkkolaskutapahtuma Exchange Summit 2016 – Sanna Kaarlejärven yhteenveto

Sanna Kaarlejärvi

Jokavuotiseen tapaansa Efiman CFO ja konsultti Sanna Kaarlejärvi kävi päivittämässä tietonsa ja näkemyksensä verkkolaskujen maailmasta Exchange Summit 2016 -tapahtumassa Barcelonassa lokakuussa.

Tapahtuma keskittyy verkkolaskutuksen kehitykseen, mutta mukana on aina myös uusien teknologioiden ja trendien esittelyä. Tässä yhteenveto Sannan huomioista:

Verkkolaskutuksen edistyminen – Latinalainen Amerikka jyrää Euroopan

  • Euroopassa verkkolaskutuksen eteneminen on ollut hidasta. Kehitystä on tehty työryhmissä, ja työryhmät antavat suosituksia, joita ei ole pakko ottaa käyttöön. Latinalaisessa Amerikassa kehitys tapahtuu valtionhallinnon pakottamana, ja siellä on jo suurin verkkolaskujen osuus kaikesta laskutuksesta. Malli näyttää toimivan Euroopan mallia paremmin.

  • Latinalaisessa Amerikassa ja Aasian kehittyvissä maissa on useissa maissa käytössä clearance-malli. Siinä toimittajan pitää lähettää lasku ensin verottajalle, joka hyväksyy sen, ja vasta tämän jälkeen laskun voi toimittaa asiakkaalle. Tämä kaikki tapahtuu verkkolaskuilla. Ennustetaan, että sama malli olisi käyttökelpoinen ja tulossa käyttöön myös sellaisiin Euroopan maihin, joissa on iso harmaan talouden osuus ja iso valtionvelka.

  • Viimeisen vuoden aikana Euroopassa on kuitenkin tapahtunut isoja harppauksia verkkolaskutuksen etenemisen suhteen. EU-maissa on tulossa EU-säädösten kautta pakolliseksi ottaa vastaan verkkolaskuja julkisissa organisaatioissa vuonna 2018. Useissa maissa julkishallinnon organisaatioiden verkkolaskujen vastaanottopakko on laajennettu lähettämispakkoon, eli on jo otettu lainsäädännöllä käyttöön velvollisuus lähettää verkkolaskuja julkisille organisaatioille. Esimerkiksi Espanjassa se tuli pakolliseksi vuoden 2015 alusta. Ranska on Euroopan ensimmäisenä maana tekemässä lainsäädännön kautta verkkolaskutuksen pakolliseksi myös yritysten väliseen laskutukseen.

  • EU:ssa ollaan laatimassa yhtenäistä verkkolaskuformaattia, joka tulee direktiivin kautta pakolliseksi vastaanottoformaatiksi julkisten organisaatioiden hankinnoissa. Lisäksi EU on pakottamassa julkisten hankintojen kilpailutuksen siirtymisen sähköiseen muotoon, minkä tavoitteena on helpottaa ja tehostaa EU:n sisäkauppaa.

  • Verkkolaskujen kehitystä seuratessa on huomattava, että huolimatta laskujen välityksestä verkkolaskuina monissa yrityksissä prosessi palautuu vielä manuaaliseksi, kun laskut yrityksen sisällä kuitenkin tulostetaan tai laskun kuvia käsitellään manuaalisesti.

  • Billentiksen raportin 2016 voi ladata täältä

Verkkolaskutuksen verkostoista

  • EESPA eli verkkolaskuoperaattoreiden eurooppalainen järjestö pyrkii helpottamaan ja lisäämään operaattoreiden verkottumista Euroopassa.

  • Operaattorin kautta on mahdollisuus päästä käsiksi verkostoon, jonka kautta saa yhteyden suureen määrään operaattoreita ja näiden kautta laskujen lähettäjiä ja vastaanottajia.

  • Verkoston kautta voi välittää myös muuta kuin laskusanomia, esim. tilaussanomia, tilausvahvistuksia, toimitusvahvistuksia, joiden avulla voidaan tehostaa ja nopeuttaa hankinta- ja toimitusprosessia.

  • Operaattorin ja tämän verkoston kautta on mahdollisuus käyttää laskuihin liittyviä lisäarvopalveluita kuten laskurahoitusta (supply chain finance).

Taloushallinnon kehittyminen ja world-class taloushallinto/ The Hackett Group, Tom Bangemann

Parhaita toimintatapoja tutkivan The Hackett Groupin Tom Bangemann näki ketteryyden taloushallinnon kehittämisen painopisteenä. Ajurina on nopeasti muuttuva liiketoimintaympäristö.

  • 74% organisaatioista näkee ketteryyden parantamisen kriittisenä tai päätavoitteenaan taloushallinnon kehityksessä vuonna 2016.

  • Millainen sitten on ketterä taloushallinto:
    • Organisaation sopeutumis- ja muutoskyky on hyvä nopeasti muuttuvassa ympäristössä.
    • Palvelut ovat liiketoimintaa palvelevia, nopeasti muutoksiin reagoivia ja joustavia.
    • Informaatio ja analytiikka ovat keskeisessä roolissa muutosten havaitsemisessa ja liiketoiminnan tukemisessa muutoksessa.

  • Ketteryyttä tukevia asioita ovat mm.
    • Automaatio: Mitä vähemmän manuaalisia työvaiheita, sitä nopeammin muutos on vietävissä läpi.
    • Keskittäminen: Keskitetyssä toiminnassa muutosten läpivienti on nopeampaa.
    • Ulkoistaminen: Ulkoistettu palvelu joustaa helpommin muuttuvissa volyymeissa ja tarpeissa.

  • Fokus P2P-prosessissa on maailmanluokan yrityksissä siirtynyt liiketoiminnan tukeen, ja prosessikustannukset ovat tasaantuneet tai jopa kääntyneet nousuun. Palvelunäkökulma korostuu. Prosessien benchmarking-tutkimuksissa ostoreskontraprosessissa parhaisiin tuloksiin pääsevät yritykset kierrättävät laskunsa keskimäärin kuudessa päivässä. Laskunkäsittelyn kustannus on tasaantunut hieman yli kahden dollarin tasolle laskua kohti. Taloushallinnon kustannukset yrityksissä keskimäärin ilman IT:tä on n. 1% liikevaihdosta.

Blockchain-teknologia ja sen vaikutukset taloushallintoon

Lohkoketjuteknologiasta oli parikin esitystä, joista toisen piti Tiedon Markus Hautala. Lohkoketjuteknologiasta puhutaan nyt paljon. Sitä on tähän asti käytetty lähinnä bitcoinissa. Kyseessä on ikäänkuin monistettu reskontra, johon useilla tahoilla on pääsy. Seuraava tilikirja varmistaa aina edellisen ja julkisuus varmistaa turvallisuuden. Muutos yhteen osaan näkyy heti kaikkialla, ja muutoksista jää aina jälki.

Teknologia on aika alkuvaiheessa, mutta sillä voidaan olevan kauaskantoisia vaikutuksia taloushallintoon ja erityisesti hankintaketjuihin. Uskotaan, että teknologia tulee hävittämään transaktioiden välittäjäpalveluita turhina. Lohkoketjuteknologialla nähdään sovelluskohteita mm. tilaus-toimitusketjun transaktioiden tietojen jakamisessa. Suomessa lohkoketjuteknologiassa on käynnissä kokeilu, jossa teknologialla muodostetaan uusi verkkolaskuosoitteisto nykyisen Tieken ylläpitämän osoitteiston korvaajaksi.

Maksudirektiivi 2 ja sen vaikutukset

Pankkien rajapintoja tullaan avaamaan EU:n toisella maksudirektiivillä. Sen myötä pankkien tulee avata rajapinnat tilitietoihin ja maksujen välitykseen. Tämä tuo mahdollisuuksia uusille toimijoille uudenlaisten maksupalveluiden muodossa. Se myös mahdollistaa aiempaa helpommin nykyisten verkkolasku- ja taloushallintotoimijoiden palveluiden laajentamisen tilitietojen esittämiseen ja maksuihin. Yrityksille ja kuluttajille tämä näkyy parantuneina mahdollisuuksina hallinnoida useiden eri pankeissa ja eri maissa sijaitsevien tilien saldoja ja tapahtumia kootusti. 

Robotiikka taloushallinnossa

Robotiikan mahdollisuuksista taloushallinnossa puhui etenkin Accenture. Robotiikan avulla pystytään jo nyt nopeuttamaan prosesseja ja parantamaan asiakaspalvelua. Kustannukset ovat varsin pienet, samoin riskit, ja teknologia skaalautuu hyvin. Sääntöpohjaisista roboteista ollaan jo siirtymässä älykkäisiin robotteihin.

Exchange Summit kokoaa vuosittain verkkolaskutuksesta ja digitaalisuudesta kiinnostuneet ja niitä edistävät tahot yhteen. Tapahtuma pidettiin Barcelonassa 10. - 11.10.2016. Seuraava Exchange Summit on Floridassa USAssa huhtikuussa 2017.

Kuva: CC Valeria Dios