Blogi
14.2.2019

Älykäs taloushallinto – Tiedätkö mitä se on?

Liiketoiminnan odotuksissa taloushallinnolle nousee toistuvasti esille toive taloushallinnosta, joka tukee liiketoimintaa ennakoiden, asiantuntevasti ja ketterästi sekä hoitaa rutiinit tehokkaasti ja huomaamattomasti. Ja juuri tätä tulevaisuuden älykäs taloushallinto on.

Älykäs taloushallinto on uusin kehitysvaihe talouden elinkaaressa. Olemme viimeisten 15-20 vuoden aikana siirtyneet pois paperista kohti digitaalisempaa taloutta, ja nyt yhä kohti uudenlaista, älykkäämpää taloushallintoa. Kirjoitin aiheesta kollegani Tero Salmisen kanssa kirjan ”Älykäs taloushallinto”, joka julkaistiin viime lokakuussa. Tässä kirjoituksessa avaan käsitettä kahden avainkysymyksen kautta: 1) Mikä mahdollistaa älykkään taloushallinnon? ja 2) Miten älykäs taloushallinto meihin vaikuttaa?

Automaatio mahdollistaa älykkään taloushallinnon

Pitkään puheissa ja odotuksissa ollut talouden automaatio on saavuttanut pisteen, jossa se alkaa viimein lunastaa lupauksiaan. Yhä suurempi osa taloushallinnon ammattilaisten nykytehtävistä voidaan automatisoida. Tätä tukevat sekä taloushallinnon järjestelmien kehittyminen, teknologiset alustat, joilla taloushallinnon prosesseja tuotetaan, kehittyneet rajapinnat, jotka helpottavat tiedonsiirtoa ja uudet teknologiat kuten ohjelmistorobotiikka ja tekoäly, joilla voidaan lisätä automaatiota ja tukea taloushallinnon älykkyyttä vaativia tehtäviä.

Automaation keinoista eniten kehitystä on kiihdyttänyt ohjelmistorobotiikka. Robotin tehtävänä on paikata nykyisten järjestelmien heikkoja kohtia ja korvata niissä ihmisvoimin tehtävää työtä. Ihmisen lailla käyttöliittymiä kliksutteleva ohjelmistorobotti parantaa tehtyjen prosessien laatua ja nopeutta – esimerkiksi inhimillisiltä virheiltä vältytään, kun järjestelmät hoitavat suuren osan työvaiheista, jotka on perinteisesti tallennettu manuaalisesti. Robotiikka on myös kustannustehokas ratkaisu, sillä roboteista koostuva työvoima skaalautuu ketterästi yrityksen muuttuvien tarpeiden mukana.

”Tyhmä” automaatio tarvitsee kuitenkin kaverikseen älyä. Moderni, älykäs automaatio mahdollistaa aivan uudenlaisten asioiden tekemisen. Älykkäässä taloushallinnossa koneoppimista ja tekoälyä hyödyntävät järjestelmät luovat itselleen käsittelysääntöjä, käsittelevät sekä normaali- että poikkeamatilanteita, analysoivat lopputuotoksia ja ennustavat tulevaa.

Työnjako ihmisten ja järjestelmien välillä muuttuu

Älykkään taloushallinnon rinnalla kulkee työn uusjako ihmisten ja järjestelmien välillä. Nopea teknologinen kehitys on mahdollistanut järjestelmien ja ihmisen välisen roolituksen nopean muutoksen. Muutosta on käytännössä kahdenlaista: automaatio on vähentänyt merkittävästi robotinomaisia rutiinitehtäviä ja älykkäiden teknologioiden kehitys on mahdollistanut kokonaan uusia toimintatapoja, kuten reaaliaikaisen raportoinnin.

Automaatiota voidaan lisätä tehtäviin, joissa siitä on aikaisemmin voitu vain haaveilla. Tämä mahdollistaa taloushallinnon ammattilaisille täysin uudenlaista ajankäyttöä ja osaamisen hyödyntämistä, esimerkiksi osallistumalla liiketoiminnan kehitysprojekteihin talouden asiantuntijana. Automaatio mahdollistaa myös toiminnan nopean skaalaamisen ilman, että henkilöstöä tai järjestelmiä tulee lisätä tai vähentää.

Älykkäät teknologiat mahdollistavat uudenlaisen tavan työskennellä. Yritykset pystyvät johtamaan toimintaa tosiaikaisen tiedon pohjalta ja reagoimaan nopeammin. Digitaalisuus mahdollistaa myös itsepalveluperiaatteen toteutumisen: käyttäjillä tai tiedon tarvitsijoilla on mahdollisuus hakea tarvitsemansa tieto ja raportit nopeasti juuri silloin, kun itse näitä tarvitsevat. Tekoälyn avulla ihminen voi suorittaa tehtävänsä paremmin kuin ilman sitä, koska se tukee työtä esimerkiksi helpottamalla ja nopeuttamalla ohjelmistojen käyttöä, tuomalla esille relevanttia dataa ja ehdottamalla toimenpiteitä. Kun taloushallinto tuottaa käyttäjäystävällisiä ja tehokkaita palveluita, liiketoiminnan aikaa vapautuu varsinaisen liiketoiminnan käyttöön.

Älykäs taloushallinto, fiksummat tavoitteet

Sääntöpohjaisen automaation käyttöönotossa päätavoitteina ovat useimmiten parantunut kustannustehokkuus, laatu ja nopeus. Kun taas prosesseihin ja järjestelmiin lisätään älyä, tavoitteet keskittyvät lisääntyneeseen tietoon, liiketoimintahyötyihin sekä hyötyihin työntekijöille ja asiakkaille. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että automaatiolla tehostetaan nykyistä tekemistä, mutta älyllä pystytään tekemään enemmän ja uudenlaisia asioita kuin ennen. Älykäs taloushallinto mahdollistaa paremman tuen liiketoiminnalle ja johtamiselle, tukee yritysten strategista ketteryyttä ja optimoi ihmisen tekemän työn.


Kiinnostiko tämä sisältö sinua?

Haluaisitko saada jatkossa tiedon uusista blogeistamme ja muista sisällöistämme suoraan sähköpostiisi kerran kuussa? Tilaa Efiman CloudThinking-uutiskirje!

Kirjoittaja

Sanna Kaarlejärvi

Sanna Kaarlejärvi

Sanna on maamme johtavia talousprosessien kehittäjiä ja Efiman CFO sekä palkittu kouluttaja. Hän on vuosien mittaan ollut virtaviivaistamassa monien suurten ja keskisuurten yritysten taloushallintoa. Sannan kyky yhdistää ison kuvan näkeminen yksityiskohtaiseenkin taloushallinnon osaamiseen välittyy myös hänen Tero Salmisen kanssa kirjoittamassaan kirjassa ”Älykäs taloushallinto”.

Uusimmat

Verta, hikeä ja yhteisiä tavoitteita – miten rakentuu onnistunut ERP-hanke?

Verta, hikeä ja yhteisiä tavoitteita – miten rakentuu onnistunut ERP-hanke?

Kati KolehmainenOnnistunut ERP-hanke on kuin urheilijan kasvutarina, jossa tilaaja esittää pääosaa. Toimittajan ja tilaajan suhde on kuin valmentajan ja valmennettavan. Valmentaja tukee valmennettavaa tämän tavoitteissa, mutta ei kilpaile samalla areenalla.

Taloushallinnon tavoitteina lisääntyneet palvelut alemmilla kustannuksilla – miten tämä on toteutettavissa?

Taloushallinnon tavoitteina lisääntyneet palvelut alemmilla kustannuksilla – miten tämä on toteutettavissa?

Sanna KaarlejärviOdotukset taloustoimintojen kustannuskehitykselle ovat vuodesta toiseen alenevat. Säästöjä pitäisi löytyä. Toisaalta ulkopuoliset raportointivaatimukset kasvavat. Esimerkiksi verohallinto vaatii vuosiraportoinnin sijaan maksupäiväkohtaista raportointia tulorekisteriin liittyen. EU:ssa ollaan monessa maassa siirtymässä arvonlisäverotuksessa lähes reaaliaikaiseen raportointiin. IFRS-sääntelyn muutokset laittavat yritykset tekemään lisälaskentaa mm. vuokrasopimuksiin liittyen, ja rahoitusalaa työllistävät sitä koskevat uudet raportointivaatimukset.

Toista perässäni: ”Yhdet luvut” – Digisydän ja tiedolla johtamisen järjestelmäarkkitehtuuri

Toista perässäni: ”Yhdet luvut” – Digisydän ja tiedolla johtamisen järjestelmäarkkitehtuuri

Kati KolehmainenTiedolla johtaminen on tavoitetilana liki kaikissa suurissa organisaatioissa. Tavoitteena tämä on selkeä ja helposti ymmärrettävissä. Yksi tärkeä vaatimus tavoitteen saavuttamiseksi on organisaation läpinäkyvyyden kehittäminen. Mutta läpinäkyvyyden saavuttaminen yrityksessä, jonka liiketoiminta on laajaa ja seurattavia sisäisiä ja ulkoisia mittareita on paljon, ei ole aina niin kovin helppoa. Yksi tärkeimmistä huomioitavista seikoista, kun yrityksessä halutaan kehittää läpinäkyvyyttä ja sen myötä tiedolla johtamista, on yrityksen järjestelmäarkkitehtuuri.