Skip to content
28.10.15Iso kuva

”Niin muuttuu maailma”, sanoo Esko – Digitaalisuus on vasta puoli totuutta.

Sari Aapola

Esko Kilpi on tutkija, liikkeenjohdon konsultti ja Sitran vanhempi neuvonantaja. Muun muassa. Hänen aihealueitaan ovat digitaalisuus, vuorovaikutus ja työn muuttuminen. Tapasimme Eskon ja pyysimme näkemyksiä siitä, mitä digitaalisuus yrityksille tarkoittaa. Ja mitä seuraa, jos automaatio vie työpaikat.

Digitalisaation ja työn muutoksen tutkija Esko Kilpi Efiman vieraana

ETLAn ennustuksen mukaan automaatio hävittää tietyt ammattikunnat parinkymmenen vuoden kuluessa. Efima kysyi alkukesästä suomalaisilta talousjohtajilta, uskovatko he kirjanpitäjien ja palkanlaskijoiden ammattien häviävän ETLAn ennustamalla tavalla. Vastaajista 27% ei uskonut ennusteeseen lainkaan.

Esko Kilven mukaan muutos on kuitenkin selviö. Sekä prosessinomainen työ että tekeminen, joka perustuu lukuisten datapisteiden ymmärtämiseen tulevat siirtymään koneiden vastuulle, koska koneet tekevät tuon kaltaisen työn yksiselitteisesti paremmin ja nopeammin kuin ihminen. ”Automatisoitavissa oleva työ ei alkujaankaan ollut ihmisen työtä. Jos työ on kuvattavissa toistuvina prosesseina tai sen voi kuvat sääntöinä: jos näin-niin-sitten-noin, se tullaan automatisoimaan. Ja kaikki nykyiset prosessit, jotka on digitalisoitu, tullaan älyllistämään”, hän sanoo. 

Mutta on vielä kolmannen tyyppistä työtä, joka Kilven mukaan on ihmisen työtä. Se on luovaa, tilannekohtaista  ongelmanratkaisua, jossa tuotamme asiakkaalle arvoa – emme vastaamalla hänen kysymykseensä, vaan päättelemällä oikean kysymyksen asiakkaan kulloiseenkin kontekstiin. Nykykeskustelussa digitaalisuus on useimmiten yhtä kuin automaatio ja robotiikka. Kilven ajattelussa ne aiheuttavat muitakin dramaattisia muutoksia, jotka kannattaisi nähdä mahdollisuuksina. ”Miksi ajattelemme, mitä automaatio poistaa, kun voisimme kysyä, mitä se mahdollistaa?”, hän pohtii.

Uusi kyky koordinoida

Uber ja Airbnb ovat esimerkkejä liiketoiminnoista, joita syntyy, kun digitaalisuus parantaa kykyämme koordinoida ja sitä kautta hyödyntää tehokkaammin voimavarojamme – tiloja, koneita, laitteita. ”Digitaalisuus luo radikaalisti parempia tapoja käyttää assetteja. Se auttaa yhdistämään tarpeet ja piilevät, vajaakäytössä olevat resurssit. Asiat, jotka aiemmin eivät olleet mahdollisia, ovat sitä nyt. Meidän pitää havaita, mitkä rajoitteet ovat poistumassa bisneksestämme”, sanoo Esko Kilpi.

Pilvipalvelut ja on demand -palvelut ovat jo jonkin aikaa luoneet tätä tehokkaampaa kykyä koordinoida toimintaamme. Verkostomainen voimavarojen käyttäminen ravistelee perinteisiä toimintamalleja. Hyödyt ovat niin selvät, että vastaanhangoittelu on Kilven mielestä turhaa. Sen sijaan yritysten kannattaisi aktiivisesti etsiä näitä uusia mahdollisuuksia.

Samalla muuttuu myös kysynnän luonne, ja tässä on toinen mielenkiintoinen muutosvoima. Uudet liiketoimintamallit voimaannuttavat vihdoin asiakkaat. Miksi mennä Pariisissa hotelliin, jos samaan hintaan saa kokonaisen asunnon käyttöönsä? Esko Kilpi on jo vuosia puhunut interaktiivisesta arvon tuottamisesta, jossa arvo asiakkaalle ei synny tuotteesta tai palvelusta sinällään, vaan sen käytöstä kulloisessakin tilanteessa tapahtuvassa asiakasvuorovaikutuksessa.

Tulevaisuuden asiakastyössä tärkeää on hyödyntää sitä, missä ihminen on parempi kuin kone. Kilpi kertoo viimeaikaisen tutkimuksen tuoneen esiin mielenkiintoisia näköaloja. ”Työ tulee olemaan yhä enemmän ongelmanratkaisua, mutta erilaista eri tilanteissa, kontekstuaalista. Tätä koneet eivät ainakaan vielä pysty tekemään. On paljon ongelmia, joihin ei löydy massaratkaisua. Tulevaisuuden työntekijä on määrittämässä ongelmaa, keksimässä kysymystä. Jos määrittelemme uudelleen roolimme, asiakkaan kokemus tulee olemaan parempi.” Työ on toisiaan tarvitsevien ihmisten vuorovaikutusta.

Toiminnallista tietoa tueksi

Mikä sitten on taloushallinnon rooli tulevaisuudessa? Esko Kilven ystävällä ja kollegalla Bolognan yliopistossa oli tapana kertoa kirjanpidon historiasta. ”Kirkko omisti maita kaukana kirkosta. Papit halusivat tietää, miten kaukana olevat pellot tuottivat. Kun ei nähty omia maita, piti kehittää tapa saada siitä tietoa. Kun emme näe toimintaa, haluamme seurata sitä raportoinnilla.”

Taloushallinnossa on jo herätty siihen, että peräpeiliin katsominen ei riitä kilpailussa pärjäämiseen. Työn luonteen muuttuminen pakottaa yritykset panostamaan toiminnallisen tiedon tuottamiseen asiakastyön tueksi. Ajantasaista tietoa tarvitaan erityisesti asiakasvuorovaikutuksessa, jotta ihmisen ylivoimaisuus luovana uusien ratkaisujen kehittäjänä toteutuu.

Myös mittarit ja seurattavat asiat tulevat muuttumaan. ”Tiedämme jo, että työajan seuranta ei tulevaisuudessa enää ole oikea mittari. On vielä auki, millä mittareilla jatkossa johdamme työtä. Tarvitsemme kvalitatiivisia mittareita, joita ei vielä ole”, Kilpi kuvaa. Hän uskoo myös taloushallinnon roolin kasvavan. ”Sen nimi vaan ei ehkä jatkossa ole taloushallinto”, hän naurahtaa.

Automaatio vie siis meidät vasta puolitiehen. Lopun voimme luoda – asiakkaidemme ja työn mielekkyyden parhaaksi.

Kuva: Marek Sabogal
Yläkuva: CC Carschten