Blogi
26.3.2019

Kuunteleminen ei takaa kuulemista – työkavereihinkin tutustuminen vaatii omista oletuksista luopumista

Laulussa kehotetaan toista puhumaan äänellä, jonka kuulemme. Silti taitaa olla niin, että vika ei ole puhujassa ja hänen titaanikuoressaan, vaan kuuntelijan kyvyttömyydessä kuulla, mitä toinen sanoo. Olemme oletustemme ja lempiajatustemme vankeja.

On helppoa sanoa, että pyrimme ymmärtämään asiakkaan liiketoimintaa tai kollegan työtä, mutta todellinen ymmärrys syntyy vasta, kun osaamme luopua oletuksistamme ja pääsemme niiden yli siihen maailmaan, jossa toinen oikeasti elää. Se ei ole helppoa.

Olemme alkuvuodesta Efimalla aloittaneet palvelumuotoilun opiskelut, ja tärkeänä osana on tietysti asiakassyvähaastatteluiden tekeminen. Palvelumuotoilussahan lähdetään liikkeelle oletuksien keräämisestä, ja niitä lähdetään sitten validoimaan syvähaastatteluin. Tyypillisesti muotoiluprosessissa omat oletuksemme murskautuvat jo ensimmäisellä haastattelukierroksella. Tärkeää on käydä prosessi kaikkine vaiheineen läpi, jotta pystymme luopumaan noista oletuksista ja lempiajatuksista. Vain siten syntyy tilaa uudelle ajattelulle ja ideoille.

Jos todella haluan kuulla toista, minun pitää antaa hänen puhua eikä olettaa omien kokemusteni olevan verrattavissa.

Harjoittelimme tätä haastattelutekniikkaa koko henkilöstön voimin kevään kickoff-tapahtumassamme. Haastattelun kohteena olivat omat työkaverit. Porukka oli jaettu ryhmiin ja vastaryhmiin, joiden työt olivat mahdollisimman kaukana toisistaan. Ajatuksena oli myös tarjota efimalaisille tilaisuus tutustua toisiinsa paremmin – meitä kun on nyt jo 150.

Oivallukset ja opit koottiin sitten lyhyiksi videoiksi. Oppeja tuli tietysti itse aiheesta eli työkavereista. Monia myyttejä eri henkilöstöryhmien työstä murskattiin päivän aikana. Taloushallinnon ulkoituksen asiantuntijat eivät saa loputtomasti kicksejä rutiineista vaan pyrkivät aktiivisesti kehittämään prosesseja automaattisemmiksi. Robotiikan kehittäjät eivät tee työtä kammiossaan vaan ovat paljon yhteyksissä asiakkaisiin.

Mutta monet oivallukset liittyivät myös kuuntelemisen taitoon:

"Kun ei tiedä tarpeeksi, ajattelee asiaa oman kokemusmaailmansa kautta."

"Jos olettaa paljon, olettamus ohjaa liikaa lopputulosta ja haastattelutilannetta."

Monet puhuivat yleistyksen vaarasta. Opimme, että kuunteluunkin on tekniikoita, jotka varmistavat kuulemisen. Asioita ei kannata kysyä suoraan, vaan pyytää haastateltavaa kuvaamaan jotain aiheeseen liittyvää. Suljettuja kysymyksiä kannattaa välttää, jos haluaa lisätä ymmärrystään.

Ihmiset ovat keskimäärin kiinnostuneempia saamaan oman viestinsä läpi ja olemaan oikeassa, kuin kuuntelemaan muita ja lisäämään ymmärrystään. Esimerkki: Youtubessa on herran nimeltä Julian Treasure videoita. Näistä suositumpi on se, joka käsittelee vaikuttavan puhumisen taitoja (20M näyttökertaa). Saman herran kuuntelutaitoja käsittelevä video on saanut 2M näyttökertaa eli vain 10% edellisen määristä.

Itsekin olen ajatellut olevani kovinkin empaattinen, kun kuunnellessani toista alan peilata hänelle omaa vastaavaa kokemustani. Mutta jos todella haluan kuulla toista, minun pitää antaa hänen puhua eikä olettaa omien kokemusteni olevan verrattavissa. Minun pitää luopua omista lempiajatuksistani, jotka ovat tietynlainen suojaus. Oletukseni yrittävät yleistää ja tehdä toisen tilanteen ymmärtämisen helpoksi. Jotta oikeasti kuulisin ja ymmärtäisin, minun pitää laskea tuo suojaukseni ja uskaltaa kuulla jotain odottamatonta.

Kirjoittaja

Sari Aapola

Sari Aapola
Markkinointijohtaja

Sari vastaa Efiman markkinoinnista ja asiakkuushallinnasta. Hän on monissa liemissä keitetty teknologiamarkkinoinnin osaaja, jonka missio on demystifioida markkinointi. Kirjassaan ajatusjohtajuudesta hän avaa asiantuntijuuden hyödyntämistä myynnin tukena.

Uusimmat

Palvelukeskus ei ole enää palvelukeskus

Palvelukeskus ei ole enää palvelukeskus

Teija PuurunenOlin toukokuussa Euroopan SSOW (Shared Services & Outsourcing Week) -tapahtumassa, jonka järjestää Euroopan SSON-yhteisö. Viikkoon sisältyi tietysti paljon puhetta trendeistä ja parhaista käytännöistä. Palvelukeskukset ovat selvästi murroksessa. Minut yllätti, miten iso merkitys terminologialla tuntuu olevan tässä muutoksessa. 

Digisydämen ja sovelluskehityksen yhteistyöstä kattavat ratkaisut liiketoiminnan tarpeisiin

Digisydämen ja sovelluskehityksen yhteistyöstä kattavat ratkaisut liiketoiminnan tarpeisiin

Kai LyytinenMeillä oli taannoin yhteistapahtuma sovelluskehitystä tarjoavan Wunderdogin kanssa. Ennen tapahtumaa minulla oli mielessäni ajatus siitä, että hakisimme hieman vastakkainasettelua räätälöityä sovelluskehitystä tarjoavan tahon ja järjestelmätoimituksia tekevän tahon, eli meidän, välille. Tätä sivuten, tapahtumaa edeltävänä iltana kerroin illallisella lapsilleni, että olen seuraavana päivänä pitämässä esityksen aiheesta ”miten sovelluskehitys ja toiminnanohjaus saadaan ymmärtämään toisiaan”. Tyttäreni kysyi tästä varsin aiheellisen kysymyksen: ”Miksi ne eivät ymmärtäisi toisiaan?”

Pilvee, pilvee, pilvee – Efiman ja toiminnanohjauksen kymmenen vuotta

Pilvee, pilvee, pilvee – Efiman ja toiminnanohjauksen kymmenen vuotta

Kai LyytinenAstelen asiakkaamme tehtaan lattiaa yhdessä heidän kanssaan. Uuden Microsoft D365 -toiminnanohjausjärjestelmän tuotantokäyttö on alkanut. Työtä on tehty yhdessä, ja nyt ollaan lähellä ensimmäistä isoa etappia. Olemme toimittaneet Azure-pilvestä toimivan integroidun toiminnanohjausjärjestelmän, joka on merkittävä Suomen ja maailmankin mittakaavassa.