Blogi
3.2.2016

Mihin sitä ihmistä nyt enää tarvitaan?

Robottien esiinmarssissa meitä on lohdutettu sillä, että ihmisen työ muuttaa luonnettaan. Ylätason väitettä on hyvä pohtia vähän konkreettisemmin. Miten taloushallinto muuttuu lähivuosina? Miten tehokkuus saavutetaan tulevaisuudessa?

Taloushallinnon kehittämisessä fokus on viime vuosina ollut prosessien sähköistämisessä ja siinä, mitä työvaiheita voidaan automatisoida ja missä kaikessa voimme hyödyntää robotteja. Fokus on oikea. Sen rinnalla on tärkeää ymmärtää ja suunnitella järjestelmän, robotin ja ihmisen välinen työnjako niin, että saamme maksimaalisen hyödyn kaikista tekijöistä.

Taloushallinnossa työn luonne on siis muuttumassa. Mihin sitten ihmistä enää tarvitaan? Vai tarvitaanko ollenkaan?

Ihminen ja robotti työparina

Helppo vastaus kysymykseen olisi, että automatisoiduissa prosesseissa ihmistä tarvitaan automaattisten järjestelmien käyttämiseen, poikkeuksien selvittämiseen ja palvelemaan asiakkaita. Tämä pitää varmasti suurelta osin paikkansa, mutta robotit ovat tulevaisuudessa nopeita oppimaan myös poikkeuksia, ja asiakaspalvelua voidaan automatisoida ja hoitaa itsepalveluna.

Automaatio etenee vaiheittain, ja vaiheistuksen suunnittelun ja toteutuksen tekee ihminen. Lähimmän viiden vuoden aikana ihminen tekee robotin rinnalla edelleen myös perustyötä. Rutiinit eivät häviä yön yli, vaan automaatio vaatii aktiivista edistämistä.

Taloushallinnossa lait ja säännökset muuttuvat, ja prosessit ja järjestelmät kehittyvät. Robotille ei voi vielä lähivuosina opettaa kaikkia liiketoiminnan lainalaisuuksia, kokonaisuuksien hahmottamista ja niiden kehittämistä. Ihmisellä on siis edelleen kaksi tehtävää – tehdä työ ja kehittää. Työn sisältö voi muuttua, mutta kehittäminen säilyy. Jokainen on oman työnsä paras asiantuntija ja sitä myötä paras kehittäjä.

Ulkoistuksella kumuloitunutta osaamista

Viimeiset pari vuosikymmentä on hoettu, että yritysten kannattaa keskittyä omaan ydintekemiseen ja ulkoistaa rutiininomaiset tehtävät ja kaikki mikä ei liity yrityksen myytävään tuotteeseen tai palveluun. Taloushallinto, tai sen osaprosessit, on selkeä ulkoistettava kokonaisuus, koska perinteisesti taloushallinnon tehtävät ovat säännönmukaisia, toistuvia ja selkeästi kuvattavia.

Mutta miksi ylipäätään kannattaa ulkoistaa taloushallintoa, jos omassa organisaatiossa käytetään pitkälle automatisoituja taloushallinnon järjestelmiä ja lisäksi otetaan käyttöön muutama robotti tekemään määriteltyjä tehtäviä? Näin taloushallinto voidaan tuottaa kustannustehokkaasti ja laadukkaasti itse. Tämä päättely on sekä totta että tarua. Totta siinä mielessä, että kaikki tehtävät, joille on olemassa sääntö tai logiikka, kannattaa automatisoida. Ja automatisoitu prosessi on yleensä kustannustehokas ja laadukas.

Mieti mihin keskityt

Useissa organisaatioissa pohditaan kuitenkin, millä resursseilla automatisoinnin saa 1) suunniteltua ja tehtyä, 2) ylläpidettyä ja 3) vietyä jatkuvasti eteenpäin. Kannattaako siihen investoida? Onko yrityksen ydinosaamista ylläpitää sekä taloushallinnon vahvaa substanssi- että automaation vaatimaa teknologiaosaamista? Onko yrityksellä kyvykkyyttä samanaikaisesti huolehtia siitä, että lainsäädännön vaatimat asiat tulee tehtyä (tekipä ne ihminen tai robotti) ja kehittää prosesseja koko ajan tehokkaammaksi?

Jos vastaus on kyllä, taloushallinnon ulkoistamisella ei todennäköisesti saavuteta merkittäviä hyötyjä. Markkinoilla on laadukkaita ja tehokkaita järjestelmiä ja robotteja, joita fiksusti hyödyntämällä pääsee eroon useista manuaalisista työvaiheista. Jos vastaus on ei, ulkoistettu taloushallinto tarjoaa organisaatioille kumuloitunutta osaamista ja tehokkaat, jatkuvasti kehittyvät prosessit, joissa automaatio, robotiikka ja ihmisen luovuus yhdistyvät.

Taloushallinnon alalla tarvitaan edelleenkin fiksuja ja osaavia ihmisiä. Robotit ovat ihmisen työpareja vielä useita vuosia eteenpäin ennen kuin robottiälykkyys kehittyy pidemmälle. Automaatio ja robotiikka yhdistettynä henkilökohtaiseen palveluun ja kehittämiseen tuottaa taloushallinnossa suurimmat hyödyt lähitulevaisuudessa.

Kuva: CC Les Chatfield

Kirjoittaja

Teija Puurunen

Teija Puurunen
Liiketoiminta-alueen johtaja

Teija on kokenut prosessien kehittäjä ja innostuu asiakkaiden palvelemisesta. Efimalla hän vastaa ulkoistusliiketoiminnasta. Teija perehtyy mielellään uusiin teknologioihin, ja viime aikoina hän on tutkinut erityisesti robotiikkaa ja sen vaikutuksia taloushallinnon organisointiin.

Uusimmat

Palvelukeskus ei ole enää palvelukeskus

Palvelukeskus ei ole enää palvelukeskus

Teija PuurunenOlin toukokuussa Euroopan SSOW (Shared Services & Outsourcing Week) -tapahtumassa, jonka järjestää Euroopan SSON-yhteisö. Viikkoon sisältyi tietysti paljon puhetta trendeistä ja parhaista käytännöistä. Palvelukeskukset ovat selvästi murroksessa. Minut yllätti, miten iso merkitys terminologialla tuntuu olevan tässä muutoksessa. 

Digisydämen ja sovelluskehityksen yhteistyöstä kattavat ratkaisut liiketoiminnan tarpeisiin

Digisydämen ja sovelluskehityksen yhteistyöstä kattavat ratkaisut liiketoiminnan tarpeisiin

Kai LyytinenMeillä oli taannoin yhteistapahtuma sovelluskehitystä tarjoavan Wunderdogin kanssa. Ennen tapahtumaa minulla oli mielessäni ajatus siitä, että hakisimme hieman vastakkainasettelua räätälöityä sovelluskehitystä tarjoavan tahon ja järjestelmätoimituksia tekevän tahon, eli meidän, välille. Tätä sivuten, tapahtumaa edeltävänä iltana kerroin illallisella lapsilleni, että olen seuraavana päivänä pitämässä esityksen aiheesta ”miten sovelluskehitys ja toiminnanohjaus saadaan ymmärtämään toisiaan”. Tyttäreni kysyi tästä varsin aiheellisen kysymyksen: ”Miksi ne eivät ymmärtäisi toisiaan?”

Pilvee, pilvee, pilvee – Efiman ja toiminnanohjauksen kymmenen vuotta

Pilvee, pilvee, pilvee – Efiman ja toiminnanohjauksen kymmenen vuotta

Kai LyytinenAstelen asiakkaamme tehtaan lattiaa yhdessä heidän kanssaan. Uuden Microsoft D365 -toiminnanohjausjärjestelmän tuotantokäyttö on alkanut. Työtä on tehty yhdessä, ja nyt ollaan lähellä ensimmäistä isoa etappia. Olemme toimittaneet Azure-pilvestä toimivan integroidun toiminnanohjausjärjestelmän, joka on merkittävä Suomen ja maailmankin mittakaavassa.