Blogi
29.1.2019

Minkä arvoinen olet?

Mietiskellessäni koulussa aineettoman pääoman tasearvojen subjektiivista luonnetta, törmäsin jonkun alaviitteen alaviitteen kautta herraan nimeltä Immanuel Kant ja ajatusrakennelmaan, jota kutsutaan kategoriseksi imperatiiviksi. Myönnettäköön, että tuo oli lähestulkoon ainoa ajatus, joka sillä hetkellä jäi herrasta mieleen – muu näyttäytyi yksinkertaiselle laskentatoimen opiskelijalle sinä tieteenä, jossa puuhaillaan rakettien parissa.

Kategorinen imperatiivi voidaan lyhyesti tiivistää ajatukseen siitä, että jokaista ihmistä kohdellaan päämääränä sinänsä, eikä koskaan välineenä jonkun päämäärän saavuttamiseksi. Ajatus osui ja upposi omalla kohdallani – tässäpä oiva (työ?)elämänohje! En väitä, että pystyisin edes lähes täydellisesti elämään tuon säännön mukaan. Koen kuitenkin, että pyrkiessäni siihen tulen toimineeksi oikein – ihan jopa näin työelämässäkin.

No niin. Jos onnistuu, niin voitte laskea ne kulmakarvanne alas. Palataanpa nyt filosofisista pilvilinnoista takaisin oikeaan maailmaan. Mitä tapahtuu, kun ideologiselle pumpulille asetetaan ankarasti kilpailtu markkina, tuloksenteko ja (yleensä aina) niukat asiantuntijaresurssit? Resurssi, eli ihminen, on väline tuloksenteolle – eikö? Miten siis ratkaista tämä paradoksi?

Arvoilla, sanon minä. Efiman arvot ohjaavat tekemistämme sekä ideologisesti että käytännöllisellä tasolla. Ne mahdollistavat visiomme tavoittelun ja luovat pohjan strategian toteuttamiselle, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa mm. asiakastyytyväisyysjohtajuutta ja alan kiinnostavinta työpaikkaa. Arvojen mukaan toimitaan tai ainakin pyritään toimimaan, toisinaan siinä onnistuen paremmin ja toisinaan vähän huonommin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivät ne olisi jatkuvasti tavoittelemisen arvoisia – ohjaavathan ne kaikkea tekemistämme.

Yhdessä eteenpäin. Omana itsenä. Totutun haastaminen. Aikaansaaminen. Rohkeus onnistua. Tahto kuunnella.

Efiman arvot muodostavat sen yrityskulttuurin peruskiven, jonka päällä asiantuntijat työskentelevät: yhdessä sellaisina kuin he aidosti ovat, uskaltavat onnistua sekä epäonnistua ja haastavat ajattelutapoja, asiakasta sekä itseään. Erinomainen työpaikka rakentuu avoimuudesta, luottamuksesta, tosiasioiden tunnustamisesta sekä omien haavoittuvuuksien näyttämisestä, kuten kollegani Altti kirjoittaa. Kun luottamus omiin kollegoihin ja yhteiseen arvomaailmaan on kohdallaan, voidaan asiantuntijoilta vaatia korkeaa suoriutumistasoa.

Itselleni kolme tärkeintä arvoa ovat yhdessä eteenpäin, omana itsenä ja aikaansaaminen. Näiden pohjalta voin olla aidosti ylpeä ja kiitollinen siitä, että olen töissä tässä yrityksessä. Arvoihin perustuva tapa työskennellä antaa mahdollisuuden pyrkiä alussa mainitsemaani ideaalin ja ohjaa siinä samalla asiantuntijoita kohti strategisia tavoitteitamme.

Palataanpa vielä lopuksi alussa mainitsemaani paradoksiin. Työn luonne kilpaillussa markkinassa johtaa toisinaan tilanteisiin, joissa asiantuntijat joutuvat venymään äärimmilleen, jotta saamme aikaiseksi sen, mitä haluamme. Näissä tiukoissa (työ)tilanteissa kohtaamme ihmiset ihmisinä, autamme toisiamme ja olemme avoimesti sellaisia kuin olemme. Näin toimiessamme resurssit muuttuvat ihmisiksi, joilla on erilaisia elämäntilanteita, tavoitteita ja päämääriä työ(elämä)ssään, ja jotka tulevat silti kohdatuiksi ihmisinä. 

Tästä seuraa luottamus omaan tekemiseen sekä muilta saatavaan tukeen. Vain ja vasta tämän jälkeen saamme aikaan sen, mitä haluamme: tyytyväiset ja motivoituneet asiantuntijat, jotka tuottavat asiakkaalle huippukokemuksia, jotka puolestaan tuovat eurot sen viimeisen viivan alle.

P.S. Meillä Aili-robottikin kohtelee ihmisiä ihmisinä, ja ohhoh – mikä eksistentiaalinen oivallus tässä syntyykään: minäkin olen ihminen, joka kirjoittelee tämmöisiä.

Kirjoittaja

Pekka Nöyränen

Pekka Nöyränen
People Manager

Pekka Nöyränen on Efiman People Manager, joka taapertaa aamuisin toimistolle ihastellen säätä kuin säätä ja luikahtaa 4. kerroksen ovesta sisään aina hymy huulillaan.

Uusimmat

Toista perässäni: ”Yhdet luvut” – Digisydän ja tiedolla johtamisen järjestelmäarkkitehtuuri

Toista perässäni: ”Yhdet luvut” – Digisydän ja tiedolla johtamisen järjestelmäarkkitehtuuri

Kati KolehmainenTiedolla johtaminen on tavoitetilana liki kaikissa suurissa organisaatioissa. Tavoitteena tämä on selkeä ja helposti ymmärrettävissä. Yksi tärkeä vaatimus tavoitteen saavuttamiseksi on organisaation läpinäkyvyyden kehittäminen. Mutta läpinäkyvyyden saavuttaminen yrityksessä, jonka liiketoiminta on laajaa ja seurattavia sisäisiä ja ulkoisia mittareita on paljon, ei ole aina niin kovin helppoa. Yksi tärkeimmistä huomioitavista seikoista, kun yrityksessä halutaan kehittää läpinäkyvyyttä ja sen myötä tiedolla johtamista, on yrityksen järjestelmäarkkitehtuuri.

Pilveä, älyä ja robotteja – kohti digitaalista taloushallintoa ja sen yli

Pilveä, älyä ja robotteja – kohti digitaalista taloushallintoa ja sen yli

Sanna KaarlejärviEfiman täyttäessä 10 vuotta on ollut mukava katsella hetken aikaa taaksepäin ja pohtia, mitä tässä matkan varrella on tapahtunut. Yhtiön perustaminen sattui samaan aikaan, kun maailman talous romahti. Voisi kuvitella, että ajankohta ei ollut ideaali yritystoiminnan aloittamiselle.

Järjestelmämörkö vai kepeä mahdollistaja? – Digisydän ja tiedolla johtamisen edellytykset

Järjestelmämörkö vai kepeä mahdollistaja? – Digisydän ja tiedolla johtamisen edellytykset

Kati KolehmainenUuden toiminnanohjausjärjestelmän rakentaminen on iso projekti organisaatiolle. Ja usein syy, miksi siihen lähdetään, on tiedolla johtaminen ja sen edellytysten parantaminen. ERP ei järjestelmänä kuitenkaan suoraan vastaa tähän tarpeeseen, vaan tiedolla johtaminen on pikemminkin tavoitetila ja ERP toimii tuohon tavoitetilaan pääsyn mahdollistajana.