Blogi
9.6.2019

Näin rekrytoit ohjelmistorobotin

Ohjelmistorobotit palkataan tekemään ihmisten töitä. Tehtävät ovat tyypillisesti toistuvia rutiineja ja voisi kuvitella, ettei tällaiseen rooliin tarvita sen kummempaa rekrytointiprosessia. Näin ei todellakaan ole – robotin rekrytoinnissa pätevät samat periaatteet kuin uutta työntekijää haettaessa.

Tässä kirjoituksessa tarkemmin käyn läpi ohjelmistorobotin roolin ja tehtävien määrittelyä sekä tulevan robottikollegan haastattelua. Muista siis ainakin nämä, kun mietit ohjelmistorobotin rekrytointia.

image.png

  1. Rooli- ja tehtäväprofiilin määrittely

Robotin rooli- ja tehtäväprofiilin määrittely on yksi rekrytoinnin haastavimmista työvaiheista. Jos et tiedä, mitä haluat, parasta kandidaattia on vaikea tunnistaa. Jos määrittelytyö tuntuu vaikealta, on syytä harkita koulutustilaisuuksia, joissa opetetaan tunnistamaan robotille parhaiten sopivat tehtävät ja roolit.

Tehtäväprofiilin tarkempi määrittely ennakkoon auttaa molempia osapuolia tunnistamaan työnkuvaan ja tuloksiin kuuluvat odotukset. Samalla varmistetaan, että palvelusuhteen alkaessa on realistinen kuva yhteisestä tulevaisuudesta. Muista myös huomioida, että digitalisaation voimistuessa yrityksesi toimiala voi muuttua paljonkin, samoin robotille annettavat tehtävät.

  1. Haastattelu

Haastattelussa kannattaa painottaa seuraavia osa-alueita:

  • Työkokemus: Robotin työkokemuksessa on syytä arvioida työsuhteiden kestoa ja jatkuvuutta. Lyhyillä työsuhteilla on aina oltava perusteet. Älä huolestu, jos robotilla on useampia samanaikaisia työnantajia. Monet osa-aikatyötä tekevät robotit työskentelevät kahdessa tai kolmessakin työpaikassa, jopa saman vuorokauden aikana.
  • Kielitaito: Äidinkielinä roboteilla on tyypillisesti XML ja CSV. Monet ovat opetelleet myös luonnollisen kielen ymmärtämistä, etenkin englannin osalta.
  • Viestintätaidot: Kaikki 2010-luvulla syntyneet robotit osaavat kommunikoida ainakin tekstimuodossa sähköpostilla tai Skype-chatin välityksellä. Useimmat robotit osaavat myös hyödyntää some-kanavia kommunikoinnissa. Edistyneimmät ovat oppineet lähettämään ääniviestejä tai osaavat keskustella kanssasi kirjakieltä puhumalla.
  • IT-kokemus: Robotit oppivat Office-työkalut jo äidinmaidossaan. Monilla on ennestään kokemusta vanhoista SAP-järjestelmistä tai moderneista Microsoft Dynamics -liiketoimintaratkaisusta. Kannattaa kysyä yksittäisen ohjelmistojen osalta myös kokemuksen leveyttä. Osa roboteista saattaa väittää olevansa kokeneita Dynamics-käyttäjiä, mutta todellisuudessa kokemus tarkoittaakin yksittäisten raporttien ajoa muutaman kerran kuukaudessa. Tarvittaessa voit todentaa robotin osaamisen harjoitustehtävän avulla.
  • Etätyö: Osa roboteista haluaa työskennellä 100%:sti etänä pilvestä käsin, osa tykkää asentaa itsensä kiinteästi Lenovon kulmalle ja tehdä kaikki työnsä toimistolta. Nämä ”on-premise” -toimistorobotit saattavat olla houkutteleva ja hinnaltaan halvempi vaihtoehto, mutta niiden kyky oppia uutta on todistetusti heikompi kuin pilvi- tai hybridikavereilla. Lisäksi robotteja työskentelee siis hybrideinä, edellisten välimuotona. Kaikki vaihtoehdot ovat mahdollisia ja käsittelen näitä myöhemmin ”Rekrytoitavan valinta”-kohdassa blogisarjan seuraavassa osassa.
  • Erityisosaaminen: Suurin osa roboteista on sokeita, mutta joillekin on opetettu konenäköä. Näkevien osalta näön tarkkuus ja soveltaminen vaihtelee huomattavasti. Osa tunnistaa yksinkertaisia muotoja (esim. kirjaimia ja numeroita skannatuista kuvista), mutta osa pystyy löytämään neulankin heinäsuovasta. Nokkelimmat robotit ovat opiskelleet koneoppimista. Tämän avulle he lupaavat pystyvänsä ennustamaan tulevaisuutta. Muista kuitenkin, että robotin kyvykkyys nähdä tulevaisuuteen riippuu paljon yrityksessäsi tarjolla olevasta datasta ja sen laadusta.
  • Suosittelijat: Tee aina 1-2 referenssisoittoa ja varmista, miten robotti on aiemmissa työpaikoissaan suoriutunut ja jatkuuko työsuhde edelleen.
  • Palkkapyyntö: Tässä kannattaa olla tarkkana. On parempi, että hakija aina ensin kertoo palkkapyyntönsä ja perusteet palkalle ennen kuin avaat budjetoimaanne palkkatasoa. Kuumassa markkinassa robottien palkkapyynnöt vaihtelevat ja samoin palkanmaksun perusteet. ALV on kaikilla sama, mutta muuten sivukuluissa on huimia eroja. Kerron näistä lisää blogisarjan seuraavassa osassa, jossa käsittelen laajemminkin työsuhteen ehtojen määrittämistä.

Haastattelukierroksia kannattaa tehdä ainakin kaksi ja haastatteluihin on hyvä osallistaa henkilöitä niin liiketoiminnasta kuin tietohallinnosta sekä ottaa mukaan robotin tulevia työkavereita – esimerkiksi kirjanpitäjiä tai sopimuskäsittelijöitä. Näin teet tärkeää muutosjohtamista ennakkoon ja autat koko yritystä ennakoimaan, miten uusi työkaveri voi parantaa arkea tulevaisuudessa. Parhaimmillaan prosessien automatisointi ja toiminnan tehostaminen käynnistyvät jo ennen valintapäätöksen tekemistä.

Tämä kirjoitus on ensimmäinen osa blogisarjaa, jossa jaan vinkkejä robotin rekrytointiprosessin eri vaiheisiin. Seuraavissa osissa paneudun tarkemmin rekrytoitavan robotin valintaan, työsopimuksen ehtoihin sekä perehdytykseen. 

Kirjoittaja

Markus Turunen

Markus Turunen
Chief Information Officer

Markus Turunen vastaa Efiman RPA ja AI -liiketoiminnasta ja toimii Efiman CIO:na. Hänellä on pitkä tausta ohjelmistoliiketoiminnan johtotehtävistä ja laajaa kokemusta tekoälystä eri toimialoilla.

Uusimmat

Palvelukeskus ei ole enää palvelukeskus

Palvelukeskus ei ole enää palvelukeskus

Teija PuurunenOlin toukokuussa Euroopan SSOW (Shared Services & Outsourcing Week) -tapahtumassa, jonka järjestää Euroopan SSON-yhteisö. Viikkoon sisältyi tietysti paljon puhetta trendeistä ja parhaista käytännöistä. Palvelukeskukset ovat selvästi murroksessa. Minut yllätti, miten iso merkitys terminologialla tuntuu olevan tässä muutoksessa. 

Digisydämen ja sovelluskehityksen yhteistyöstä kattavat ratkaisut liiketoiminnan tarpeisiin

Digisydämen ja sovelluskehityksen yhteistyöstä kattavat ratkaisut liiketoiminnan tarpeisiin

Kai LyytinenMeillä oli taannoin yhteistapahtuma sovelluskehitystä tarjoavan Wunderdogin kanssa. Ennen tapahtumaa minulla oli mielessäni ajatus siitä, että hakisimme hieman vastakkainasettelua räätälöityä sovelluskehitystä tarjoavan tahon ja järjestelmätoimituksia tekevän tahon, eli meidän, välille. Tätä sivuten, tapahtumaa edeltävänä iltana kerroin illallisella lapsilleni, että olen seuraavana päivänä pitämässä esityksen aiheesta ”miten sovelluskehitys ja toiminnanohjaus saadaan ymmärtämään toisiaan”. Tyttäreni kysyi tästä varsin aiheellisen kysymyksen: ”Miksi ne eivät ymmärtäisi toisiaan?”

Pilvee, pilvee, pilvee – Efiman ja toiminnanohjauksen kymmenen vuotta

Pilvee, pilvee, pilvee – Efiman ja toiminnanohjauksen kymmenen vuotta

Kai LyytinenAstelen asiakkaamme tehtaan lattiaa yhdessä heidän kanssaan. Uuden Microsoft D365 -toiminnanohjausjärjestelmän tuotantokäyttö on alkanut. Työtä on tehty yhdessä, ja nyt ollaan lähellä ensimmäistä isoa etappia. Olemme toimittaneet Azure-pilvestä toimivan integroidun toiminnanohjausjärjestelmän, joka on merkittävä Suomen ja maailmankin mittakaavassa.