Blogi
15.11.2018

Neljäsosa suomalaisista yrityksistä ei ole valmis digiin – IT ja talous eri linjoilla digitalisaatiosta

Väitän, ettei yksikään meistä ole välttynyt digitalisaatiohypeltä viime vuosien aikana. Digitalisaation tuomia muutoksia ja mahdollisuuksia hehkutetaan kilpaa mediassa. Se mikä yllättää, on tämän muutoksen todellinen vauhti – tai pikemminkin sen hitaus – suomalaisissa yrityksissä.

Kaikesta digistä huolimatta muutos suomalaisyritysten sisällä tapahtuu verrattain hitaasti. Tämä käy ilmi myös Taloustutkimuksen kanssa tekemästämme selvityksestä, jossa yritysten talous- ja IT-päättäjiltä kysyttiin digitalisaation mahdollisuuksista, haasteista ja muutoksen johtamisesta. Kysyimme vastaavia asioita viimeksi kolme vuotta sitten, vuonna 2015. Tulokset yllättivät minut – muutosta on, mutta se on varsin hidasta.

1. Valmiuksissa digitaalisen muutoksen johtamiseen selviä eroja

Kun edellä mainituilta päättäjiltä kysyttiin heidän omista tiedoistaan ja valmiuksistaan johtaa digitalisaation tuomaa muutosta, suurin osa vastaajista piti tietojaan joko täysin tai melko riittävinä. Kasvu kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen oli silti hyvin vähäistä, mutta luotto omaan tekemiseen oli joka tapauksessa kasvanut. Huolestuttavaa oli kuitenkin se, että yli neljäsosa sekä talous- että IT-päättäjistä pitää valmiuksiaan riittämättöminä.

2. IT optimistinen, talous konservatiivisempi oman organisaation digitalisaatiosta

Suurin yllätys oli kuitenkin luvassa, kun yksi kysymys jakoi talous- ja IT-päättäjät kahtia: IT:n puolella oltiin huomattavasti optimistisempia siitä, missä vaiheessa oma organisaatio on digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Puolet kaikista IT-päättäjistä koki oman organisaationsa olevan hyvin pitkällä tai aika pitkällä digitalisaation hyödyntämisessä. Talouspäättäjät puolestaan olivat konservatiivisemmalla kannalla: yli 40% heistä koki, että oma organisaatio ei ole vielä miettinyt digitalisaation hyödyntämistä tai on vasta suunnitteluvaiheessa.

Itse näen, että yksi syy näkemyseroille on se, että IT- ja talouspäättäjät katsovat digitalisaatiota eri näkökulmista. IT-johtajat voivat nähdä organisaationsa olevan pidemmällä digitalisaatiossa, jos päivittäistä tekemistä on saatu muutettua sähköisempään suuntaan. Herää kuitenkin kysymys: jos muutos ei näy talouspäättäjille asti, voiko sillä olla liiketoiminnan kannalta ratkaisevaa asemaa? Talousjohto suuntaa katseensa järjestelmien ja sovellusten sijaan siihen, onko itse liiketoiminta digitalisoitunut. Vasta silloin, kun digitaalisten teknologioiden avulla rakennetaan täysin uudenlaista liiketoimintaa tai digitoidaan vanha business, voidaan todella puhua liiketoiminnan digitaalisesta transformaatiosta.

3. Myös digitalisaation haasteissa erimielisyyksiä

Kolmantena asiana selvityksessä nostettiin esiin se, missä suomalaiset organisaatiot kokevat digitalisaation suurimpien haasteiden olevan. Vähiten haastavaksi nähtiin loppukäyttäjille näkyvä ns. ”front-end”, kun taas sekä konepellin alla oleva ”back-end” että integraatio näiden edellä mainittujen välillä koettiin yhtä haastaviksi. Kysymys jakoi jälleen talous- ja IT-päättäjät kahtia: 40% talousjohdosta koki haasteiden olevan integraatiossa, 37% IT-johdosta näki puolestaan haasteiden liittyvän back-endiin.

Itse näen asian niin, että olivatpa haasteet taustajärjestelmissä tai integraatioissa, ei liiketoiminnan digitaalinen ydin ole luultavasti kunnossa. Me kutsumme tätä digisydämeksi. Vahva ja vakaa digisydän onkin ennen kaikkea toimivien integraatioiden ja digitaalisten asiakas- ja työntekijäkokemusten mahdollistaja. Toisin sanoen, kun perusjärjestelmät tukevat liiketoimintaa ja yrityksen digisydän on kunnossa, yritykset voivat löytää digitalisaation kautta, esimerkiksi paremmin saatavilla olevaa dataa hyödyntämällä, uusia mahdollisuuksia ja kilpailuetuja.

Näin digitalisaation puolestapuhujana selvityksemme tulokset olivat minulle lievä pettymys. Odotin tulosten kehittyneen selvästi enemmän kolmen vuoden takaisista tuloksista. Uskon vahvasti digitalisaation mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin, joista olen useampaan otteeseen puhunut ja kirjoittanut. Näistä viimeisimpänä on yhdessä kollegani Sanna Kaarlejärven kanssa kirjoittamani kirja ”Älykäs taloushallinto – Automaation aika”. Esitämme kirjassa väitteen, että digitaalisessa taloushallinnossa nähdään seuraavan viiden vuoden aikana suurempi loikka kuin mitä viimeisen viidentoista vuoden aikana nähtiin. Uskon, että suomalaiset yritykset pääsevät kehityksen myötä vahvemmin kiinni digitalisaation hedelmiin ja toivon, että me Efimalla voimme olla näille yrityksille osaava ja luotettava digikumppani.


Julkaisemme yhdessä Taloustutkimuksen kanssa tuottamastamme selvityksestä myös kirjallisen raportin. Jos haluat raportin itsellesi heti, kun se on valmis, klikkaa alla olevaa linkkiä ja jätä yhteystietosi. Linkin takaa näet myös Aalto-yliopiston rahoituksen professori Matti Suomisen ajatuksia digitalisaatiosta, kun haastattelimme häntä viime viikolla Talouselämän kanssa järjestämässämme Talousaamussa.

Tilaa raportti täältä.

Kirjoittaja

Tero Salminen

Tero Salminen
Toimitusjohtaja

Tero Salminen on yksi Efiman neljästä perustajasta ja pitkän linjan taloushallinnon ja liiketoimintaprosessien kehittäjä. Taloushallinnon saralla hän haluaa edistää tarkoituksenmukaisuutta, parhaiden työkalujen hyödyntämistä ja hyvää palvelua. Näitä hän käsittelee Sanna Kaarlejärven kanssa syksyllä ilmestyneessä kirjassa ”Älykäs taloushallinto”.

Uusimmat

Verta, hikeä ja yhteisiä tavoitteita – miten rakentuu onnistunut ERP-hanke?

Verta, hikeä ja yhteisiä tavoitteita – miten rakentuu onnistunut ERP-hanke?

Kati KolehmainenOnnistunut ERP-hanke on kuin urheilijan kasvutarina, jossa tilaaja esittää pääosaa. Toimittajan ja tilaajan suhde on kuin valmentajan ja valmennettavan. Valmentaja tukee valmennettavaa tämän tavoitteissa, mutta ei kilpaile samalla areenalla.

Taloushallinnon tavoitteina lisääntyneet palvelut alemmilla kustannuksilla – miten tämä on toteutettavissa?

Taloushallinnon tavoitteina lisääntyneet palvelut alemmilla kustannuksilla – miten tämä on toteutettavissa?

Sanna KaarlejärviOdotukset taloustoimintojen kustannuskehitykselle ovat vuodesta toiseen alenevat. Säästöjä pitäisi löytyä. Toisaalta ulkopuoliset raportointivaatimukset kasvavat. Esimerkiksi verohallinto vaatii vuosiraportoinnin sijaan maksupäiväkohtaista raportointia tulorekisteriin liittyen. EU:ssa ollaan monessa maassa siirtymässä arvonlisäverotuksessa lähes reaaliaikaiseen raportointiin. IFRS-sääntelyn muutokset laittavat yritykset tekemään lisälaskentaa mm. vuokrasopimuksiin liittyen, ja rahoitusalaa työllistävät sitä koskevat uudet raportointivaatimukset.

Toista perässäni: ”Yhdet luvut” – Digisydän ja tiedolla johtamisen järjestelmäarkkitehtuuri

Toista perässäni: ”Yhdet luvut” – Digisydän ja tiedolla johtamisen järjestelmäarkkitehtuuri

Kati KolehmainenTiedolla johtaminen on tavoitetilana liki kaikissa suurissa organisaatioissa. Tavoitteena tämä on selkeä ja helposti ymmärrettävissä. Yksi tärkeä vaatimus tavoitteen saavuttamiseksi on organisaation läpinäkyvyyden kehittäminen. Mutta läpinäkyvyyden saavuttaminen yrityksessä, jonka liiketoiminta on laajaa ja seurattavia sisäisiä ja ulkoisia mittareita on paljon, ei ole aina niin kovin helppoa. Yksi tärkeimmistä huomioitavista seikoista, kun yrityksessä halutaan kehittää läpinäkyvyyttä ja sen myötä tiedolla johtamista, on yrityksen järjestelmäarkkitehtuuri.