Blogi
8.11.2017

Yritysjohtaja, oletko säästämisen mestari? – Unohda se nousukaudella

Viimeisin vuosikymmen taloudessa on siitä erikoinen, että olemme eläneet sen käytännössä kokonaan lamassa. Monet johtajat ovat viettäneet koko tai lähes koko työuransa laskusuhdanteessa ja ovat ”säästämisen mestareita”. Kasvua on kuitenkin mahdoton saavuttaa vain säästämällä. Mitä meidän pitäisi tehdä nyt, kun nousukausi tuli?

Järjestimme viime viikolla yhdessä Talouselämän kanssa talousjohdolle suunnatun tapahtuman, jonka teemana olivat nousukausi ja kasvu. Saimme kuulla hienoja puheenvuoroja aina muusikosta hallituksen puheenjohtajaan. Hyvinkin erilaisten yritysten ja ihmisten tarinoissa oli paljon yhteistä, mutta myös oma, ainutlaatuinen sävynsä. Seuraavassa omat nostoni kasvutarinoiden annista:

Aamupäivän avasi Lenni-Kalle Taipaleen ja Tomi Salesvuon voimakas musiikkiesitys. Artistit osasivat esityksen jälkeen jakaa myös päteviä neuvoja, joista yrityksen johtokin voi ottaa erinomaista oppia. ”Ei saa tuudittautua menneeseen, vaan pitää yrittää pysyä aallonharjalla”, totesi Lenni-Kalle ja kertoi etsivänsä jatkuvasti uusia vaikutteita erityisesti nuoremmilta kollegoiltaan.

ST1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen kertoi näkemyksiään siitä, kuinka suomalaisyritykset voivat kasvaa ja menestyä globaalissa kilpailussa. ”Kasvu ei synny itsestään, se pitää organisoida”, Anttonen kiteytti. Yrityksen sisäisen henkisen tilan tulee tukea kasvua, ja tässä korostuu strategian merkityksellisyys jokaiselle työntekijälle. Tähtäin tulisi myös asettaa korkealle: suomalaisten pitää uskaltaa haluta olla maailman parhaita omassa lajissaan. 

Mika Anttonen:

Ehkä kannattaa valita lajiksi mieluummin suojalkapallo ja olla siinä maailman paras. Twiittaa klikkaamalla

Firan talousjohtaja Kimmo Kärkkäinen kertoi ensi työkseen uudistaneensa yrityksen raportointi- ja talousjärjestelmät tukemaan kasvua. Hän nosti reaaliaikaisen taloustiedon ja tiedolla johtamisen tärkeiksi muutoksiksi, joiden avulla rakennusalalle hyvin tyypillistä hukkaa saatiin vähennettyä merkittävästi. Kynän ja paperin vaihtuminen tablettiin ei aiheuttanut muutosvastarintaa, sillä muutos lähti työmaalta: ”Pitää olla fiksumpikin tapa toimia.”

Kasvuun päästään tekemällä ”aivan älyttömästi töitä”, kertoi Valmet Automotiven henkilöstöjohtaja Tomi Salo. Henkilöstömääränsä vain kuudessa kuukaudessa tuplannut yritys ei pelännyt kasvua ja ymmärsi myös apujoukkojen merkityksen: rekrytointeja suunnitellessaan Salo otti nopeasti projektiin avuksi kumppaneita, kuten mainostoimiston, joiden avulla autotehtaasta tuli jälleen mediaseksikäs työpaikka.

Finlaysonin kurssin kääntänyt toimitusjohtaja Jukka Kurttila taas totesi olevansa mainosmies ja korosti brändin ja yrityskulttuurin välistä yhteyttä. Ihailen Finlaysonin rohkeaa panostusta brändin rakentamiseen, jossa tuotto tulee usein vasta viiveellä. Teollisiin kaavoihinsa kangistuneen yrityksen muuttaminen vaati erityisesti rohkeutta: ”Yritystoiminnassa on paljon turhia pelkoja”, Kurttila totesi. Finlaysonin rohkeat, mielipiteitäkin jakaneet tempaukset ovat onnistuneet kotimarkkinoilla – seuraavana haasteena on yrityksen tarinan ja kulttuurin vieminen menestyksekkäästi ulkomaille yhdellä maailman kilpailluimmista toimialoista.

Kasvuun ja nousukauden hedelmistä nauttimiseen ei ole yhtä reittiä, mutta menestyjiä yhdistää kova työ ja halu kasvaa. Yrityskulttuurin merkitys korostuu niin nousu- kuin laskusuhdanteessa, sillä ilmapiirin tulee ruokkia innovaatioita ja oppimista sekä sallia epäonnistumiset – muuten kasvu tyrehtyy alkuunsa.


Alla lisää tunnelmia ja sisältöä tapahtumasta:

Tapahtumassa esiintynyt Firan talousjohtaja Kimmo Kärkkäinen antaa kolme vinkkiä yritysjohdolle.

Katso myös Valmet Automotiven Tomi Salon vinkit.

Aamun avasi Lenni-Kalle Taipaleen ja Tomi Salesvuon vahva tulkinta Myrskyluodon Maijasta.

Mika Anttonen rohkaisi kansainvälistyviä yrityksiä poistumaan mukavuusalueeltaan ja tähtäämään korkealle.

Kirjoittaja

Tero Salminen

Tero Salminen
Toimitusjohtaja

Tero Salminen on yksi Efiman neljästä perustajasta ja pitkän linjan taloushallinnon ja liiketoimintaprosessien kehittäjä. Taloushallinnon saralla hän haluaa edistää tarkoituksenmukaisuutta, parhaiden työkalujen hyödyntämistä ja hyvää palvelua. Näitä hän käsittelee Sanna Kaarlejärven kanssa syksyllä ilmestyneessä kirjassa ”Älykäs taloushallinto”.

Uusimmat

Tunne tietosi – tylsien perustietojen tärkeys ja vaikutus liiketoimintaan

Tunne tietosi – tylsien perustietojen tärkeys ja vaikutus liiketoimintaan

Mikko KaatajaTieto on valtaa, sanotaan. Ja näin asia monesti onkin – erityisesti silloin, kun puhutaan yritysten tuottamasta datasta. Perustietojen merkitys liiketoiminnalle on suurempi kuin moni olettaa: käyttämämme tietomallit ja tuottamamme tietovirrat nimittäin muodostavat liiketoimintaprosessien ytimen.

Digisydän maailman tehokkaimpana älypuhelimena – räätälöintiä liiketoimintaan sovelluskaupasta

Digisydän maailman tehokkaimpana älypuhelimena – räätälöintiä liiketoimintaan sovelluskaupasta

Kai LyytinenKun kuluttajana hankit uuden älypuhelimen, pitää tuo puhelin sisällään kaikki ne ominaisuudet, joita sen kuuluu sisältää. Sillä voi soittaa, lähettää sekä vastaanottaa viestejä, tallentaa yhteystietoja ja tehdä kaikkia niitä asioita, mitä modernilta puhelimelta odotetaan.

Palvelukeskus ei ole enää palvelukeskus

Palvelukeskus ei ole enää palvelukeskus

Teija PuurunenOlin toukokuussa Euroopan SSOW (Shared Services & Outsourcing Week) -tapahtumassa, jonka järjestää Euroopan SSON-yhteisö. Viikkoon sisältyi tietysti paljon puhetta trendeistä ja parhaista käytännöistä. Palvelukeskukset ovat selvästi murroksessa. Minut yllätti, miten iso merkitys terminologialla tuntuu olevan tässä muutoksessa.