Blogi
1.3.2018

Shekki postiin, digi roskiin?

Digitaalinen transformaatio on yksi tämän päivän ismeistä. Näin IT-työläisenä se on niistä se, joka on eniten omalla tapetillani. Prosessit digitalisoituvat, ja kone- ja tekoälyt vievät työt – tai eivät viekään, vaan luovat itse asiassa lisää. Kohta kotikin muuttuu digitalisoiduksi keskukseksi, jossa käsiä heiluttelemalla ja puhumalla voi ohjata mitä vain.

Digitaalinen transformaatio on lisäksi siitä kiva aihe, että siitä on helppo saarnata ja mukava neuvoa: ”Älä digitoi nykyisiä prosessejasi, vaan muuta koko kulttuurisi!” ”Digitalisaatio lähtee strategiasta!” Mutta kuinka oikeasti muuttaa strategiat, puheet ja paperit digitaalisiksi ratkaisuiksi? Kuinka tehdä tekoja ja luoda palveluja, jotka tuottavat enemmän lisäarvoa, mielihyvää ja onnellisuutta kuin aiemmin?

Olin itse äskettäin tilanteessa, jossa kuluttajana sain isolta globaalilta digitaalisen transformaation edelläkävijältä ja puolestapuhujalta rahallisen palautuksen hankinnastani, kun tuote ei kestänyt käyttöä. Palautus lähetettiin minulle näppärästi dollarimääräisenä shekkinä. Olin viimeksi nähnyt shekin vuonna 1987, kun isäni lähetti minut ostamaan tupakkia kauppa-autolta, joten sinällään tilanne oli nostalginen. Keskustelin shekin lähettäneen organisaation asiakaspalveluhenkilön (tai botin, en ole ihan varma) kanssa siitä, miksi he lähettivät minulle shekin. Siitä, miksi palautusta ei suoritettu hyvityksenä luottokortille (heillä on luottokorttini numero tiedossa) tai tilisiirtona (yrityksellä on pankkitilejä varmasti maailman kaikissa maissa). Syy oli se, että he halusivat olla varmoja siitä, että rahat tulevat juuri minulle.

Perustelu jätti minut jossain määrin sanattomaksi. Todennäköisesti transaktion luominen (käsky tulostaa shekki, itse tulostaminen, kuorittaminen ja postittaminen) ja sen kuskaaminen Suomeen ei suoranaisesti vaadi juurikaan ihmiskäden kosketusta, vaikka prosessia ei voikaan pitää varsinaisesti digitaalisen transformaation malliesimerkkinä. Suurin ongelma on kuitenkin prosessin loppupäässä: paperinen shekki on minulle, digitaaliseen maksuliikenteeseen tottuneelle kuluttajalle, riesa. Shekin rahaksi muuttamisen suora transaktiokustannus olisi ilmeisesti vähintään parikymppiä, mutta epäsuora kustannus pankissa käynnin aiheuttaman ajanhukan takia jo merkittävästi suurempi.

Oikeiden asioiden tekeminen on osa digitalisaatiota.

Tämä kokemus sai minut ajattelemaan digitaalisen transformaation tilaa yritysten toiminnanohjauksen näkökulmasta. Joissain prosesseissa digitaalisuus on jo suorastaan pelottavan pitkällä. Silti hämmästyttävän usein digitaalisuus koskettaa vain prosessin osaa. B2B-liiketoiminnassa olen monesti nähnyt, miten digitaalisuutta lähdetään tavoittelemaan muuttamalla olemassa oleva manuaalinen prosessi lähes tai kokonaan automaattiseksi. Harmillisen usein tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että prosessi on sisäisesti digitaalinen, mutta asiakkaalle muutos ei näy.

Toisaalta toinen usein näkemäni tilanne on se, että prosessi on digitalisoitu asiakkaalle (asiakas hoitaa sen itse silloin, kun hänelle parhaiten sopii), mutta sisäisesti ihmisen kosketusta tarvitaan viemään prosessi eteenpäin ja loppuun. Esimerkiksi olen itse saanut verkkokauppaostoksistani meilitse kuitin, jossa nimeni on näppäilyvirheen verran eri kuin tilauslomakkeelle kirjoittamani. Joskus taas digitalisaatiota viedään väärään paikkaan: kerran sain lähetyksen, joka oli osoitettu I Guess Lyytiselle.

Kuinka sitten huomioida digitaalinen transformaatio toiminnanohjausratkaisuissa?

Ainakin niin, että ymmärretään, ettei toiminnanohjausratkaisu saa olla muuttumaton kolossi. Sen pitää mahdollistaa palveluiden kehittäminen ja ennen kaikkea aivan uusien palveluiden luominen. Harva meistä tietää täysin varmasti, millaisia palveluita tulemme yhden ERP:n elinkaaren aikana tarjoamaan. Se, ovatko uudet palvelut kiinteänä osana ERP-ratkaisua, ei ole oleellista. Olivat tai eivät, ERP:n pitää pystyä tukemaan niitä joko suoraan tai rajapintojen kautta.

Omissa valinnoissa ja ratkaisuissa tulee ottaa huomioon myös sidosryhmät, koska arvoketjut ulottuvat aina useampaan kuin yhteen toimijaan. Kuinka pystyn toimimaan paremmin, sujuvammin ja automatisoidummin, eli digitaalisemmin, omien toimittajieni, asiakkaideni ja muiden sidosryhmieni kanssa? Myös heidän maailmansa muuttuu koko ajan, ja minun tulee olla valmis muuttumaan siinä mukana ‒ tai olla sitä muuttamassa.

PS. Mainitsemani shekki päätyi kehystettynä seinälle osoituksena siitä, että vielä on töitä tekemättä.


Kiinnostuitko aiheesta?

Seuraa Efiman LinkedIn-sivua ja saat tiedon uusista blogeistamme sekä muista ajankohtaisista asioista!


Kirjoittaja

Kai Lyytinen

Kai Lyytinen
ERP-liiketoiminnan johtaja, partner

Kai Lyytinen on Efiman ERP-liiketoiminnan vetäjä ja yksi yrityksen perustajista. Hänen ideaalimaailmassaan prosessit ja tietojärjestelmät ovat tarkoituksenmukaisia ja liiketoimintaa tukevia työkaluja.

Uusimmat

Toista perässäni: ”Yhdet luvut” – Digisydän ja tiedolla johtamisen järjestelmäarkkitehtuuri

Toista perässäni: ”Yhdet luvut” – Digisydän ja tiedolla johtamisen järjestelmäarkkitehtuuri

Kati KolehmainenTiedolla johtaminen on tavoitetilana liki kaikissa suurissa organisaatioissa. Tavoitteena tämä on selkeä ja helposti ymmärrettävissä. Yksi tärkeä vaatimus tavoitteen saavuttamiseksi on organisaation läpinäkyvyyden kehittäminen. Mutta läpinäkyvyyden saavuttaminen yrityksessä, jonka liiketoiminta on laajaa ja seurattavia sisäisiä ja ulkoisia mittareita on paljon, ei ole aina niin kovin helppoa. Yksi tärkeimmistä huomioitavista seikoista, kun yrityksessä halutaan kehittää läpinäkyvyyttä ja sen myötä tiedolla johtamista, on yrityksen järjestelmäarkkitehtuuri.

Pilveä, älyä ja robotteja – kohti digitaalista taloushallintoa ja sen yli

Pilveä, älyä ja robotteja – kohti digitaalista taloushallintoa ja sen yli

Sanna KaarlejärviEfiman täyttäessä 10 vuotta on ollut mukava katsella hetken aikaa taaksepäin ja pohtia, mitä tässä matkan varrella on tapahtunut. Yhtiön perustaminen sattui samaan aikaan, kun maailman talous romahti. Voisi kuvitella, että ajankohta ei ollut ideaali yritystoiminnan aloittamiselle.

Järjestelmämörkö vai kepeä mahdollistaja? – Digisydän ja tiedolla johtamisen edellytykset

Järjestelmämörkö vai kepeä mahdollistaja? – Digisydän ja tiedolla johtamisen edellytykset

Kati KolehmainenUuden toiminnanohjausjärjestelmän rakentaminen on iso projekti organisaatiolle. Ja usein syy, miksi siihen lähdetään, on tiedolla johtaminen ja sen edellytysten parantaminen. ERP ei järjestelmänä kuitenkaan suoraan vastaa tähän tarpeeseen, vaan tiedolla johtaminen on pikemminkin tavoitetila ja ERP toimii tuohon tavoitetilaan pääsyn mahdollistajana.