Blogi
2.10.2019

Tunteellista löpinää vai kovaa konkretiaa – tunneteknologia liiketoiminnan tukena

Voiko kuusikymppinen teollisuudessa työskentelevä mies puhua töissä tunteista? Tämä kysymys nousi esille Efiman emännöimässä Nice Tuesday -tapahtumassa viime viikolla. Meillä oli aiheena tilaisuudessa se, miten synnyttää vahvempaa asiakassitoutumista empatian, tieteen ja tunneteknologian avulla. 

Osallistujien kesken syntyi keskustelua siitä, voiko tunteista oikeasti puhua osana liiketoiminnan kehittämistä. Helposti muodostamme stereotyyppiset oletukset siitä, että tunteet ovat vain naisten juttu. Myös naiset itse ajattelevat helposti näin.

Efiman visio on olla oman alansa asiakastyytyväisyysjohtaja, joka luo loistokokemuksia palvelussa, ohjelmistoissa, kumppanuuksissa ja työsuhteissa. Kun mietimme, mistä asiakaskokemus muodostuu, ovat tunteet yllättäen merkittävimmässä roolissa kokemuksen muodostumisessa. Asiakasodotus ja asiakkaiden ennakkomielikuvat konkretisoituvat erilaisissa asiakaskohtaamisissa, joissa tunnekokemukset syntyvät. Itse tunnereaktio muodostaa muistijäljen, joka kantaa ajassa pitkään.

Mitä voimakkaampi tunne, sitä pidempi ja laajempi vaikutus asiakkaan ja toimittajan väliseen yhteistyöhön. Positiiviset tunteet johtavat suositteluun, sitoutumiseen ja tiiviiseen yhteistyöhön, kun taas negatiiviset muistijäljet epäilyyn, luottamuksen vähenemiseen sekä pahimmassa tapauksessa yhteistyön päättymiseen.

Tavoitteena rakkaus?

Itse mietin, voiko yrityksen tavoite olla muodostaa rakkaudellisia tunteita ja kokemuksia. Rakkaus on nimittäin tunteena sellainen, joka johtaa vahvimmin sitoutumiseen. Rakkaus mahdollistaa myös sen, että pystymme toimimaan yhteisten tavoitteiden suuntaan, vaikka vastaan tulisi haasteita ja vaikeita hetkiä. Karoliina Jarenko Filosofian Akatemiasta onkin sanonut: ”Rakkaus on kovinta liiketoiminnassa”.

Rakkaus on nimittäin tunteena sellainen, joka johtaa vahvimmin sitoutumiseen.

Olemme Efimalla aloittaneet pilotoinnin tunneteknologian hyödyntämisestä asiakaskokemuksen kehittämisen välineenä. Kysymme asiakkailta heidän tunnekokemuksiaan erityisesti osana implementaatioprojekteja sekä jatkuvia palveluja. Asiakkaat vastaavat anonyymisti kysymykseen, mikä tunne kuvaa heidän kokemustaan Efimasta, valitsemalla NayaDayan tunneteknologiasovelluksesta itseään parhaiten kuvaavan tunteen. Tunteiden tutkiminen antaa meille syvällisempää ja rikkaampaa tietoa kuin pelkkä asiakastyytyväisyyden mittaaminen. Tyytyväisyys on nimittäin tunteena suhteellisen laimea, eikä juurikaan ennakoi käyttäytymistä.

Asiakkaan tunne on aina oikeassa

Yritykseltä vaatii rohkeutta olla avoin ja tunnustaa totena asiakkaiden kokemukset. Mitä jos joku oikeasti kokeekin inhoa tai vihaa? Vaikeiden tunnekokemusten käsittely vaatii meiltä toimittajana ja työntekijöinä osaamista, sillä jokainen asiakkaan tunnekokemus on aina totta. Kyky empatiaan ja kuuntelemiseen on tulevaisuuden työelämän taito.  

Asioita on vaikea lähteä muuttamaan ja kehittämään, mikäli ei pysty asettumaan toisen henkilön asemaan ja hyväksymään toisen kokemusta. Näitä taitoja meidän tulee kehittämää samalla, kun kehitämme tulevaisuuden palveluja ja teknologisia ratkaisuja. Empaattiset ja tunneälykkäät yritykset, brändit ja organisaatiot ovat 2020-luvun voittajia, sanoo NayaDayan perustaja Timo Järvinen.


Lukusuositus

Teknologia auttaa meitä ihmisiä nykyään elämänhallinnassa. Se ohjaa meitä liikkumaan ja nukkumaan, pitämään huolta omasta palautumisestamme. Samoin teknologia auttaa yrityksiä hallitsemaan elämäänsä, saavuttamaan asetettuja tavoitteita ja reagoimaan havaittuihin poikkeamiin. Kai Lyytinen, Efiman ERP liiketoiminnan johtaja kirjoittikin blogin aiheesta ”Digisydämesikin tarvitsee aivot – eli ERP ja tekoäly yhdessä”.

Kirjoittaja

Hannemari Ukonaho

Hannemari Ukonaho
Service Manager

Hannemari Ukonaho on kokenut Service Manager, joka uskoo kohtaamisten voimaan. Hänen toimintaansa ohjaa ajatus, että kaikki mitä teemme, teemme toisia ihmisiä ja heidän tarpeitaan varten.

Uusimmat

Aili loves SAP - ohjelmistorobotiikasta apua ERP-projektin siirtymävaiheeseen

Aili loves SAP - ohjelmistorobotiikasta apua ERP-projektin siirtymävaiheeseen

Kati KolehmainenERP:n vaihtaminen on kallis sekä usein myös pitkä ja ajoittain kivinenkin tie. Sen vaihtamista ja hankintaa valmistellaan usein pitkään. Myös ratkaisun valintaan käytetään paljon aikaa sekä vaivaa, jotta saadaan yrityksen kannalta toimivin ratkaisu, jolla kyetään tukemaan liiketoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Valmisteluun ja päätöksentekoon ei kuitenkaan voida hyvillä mielin käyttää loputtomasti aikaa, jos liiketoiminta ja henkilöstö kärsivät vanhan järjestelmän puutteista. Painetta ei helpota, mikäli nykyisen ratkaisun toimittaja on lopettamassa tukeaan sille. Tällöin yrityksen kannattaa harkita ohjelmistorobotiikan hyödyntämistä.

Pehmeä talousjohtaja saa paikan

Pehmeä talousjohtaja saa paikan

Sanna KaarlejärviOlin keväällä Stanfordin yliopistossa kuulemassa Piilaakson professorien ajatuksia modernin CFO:n ominaisuuksista. Viesti oli selkeä: Talousjohtajia ei enää arvoteta teknisten taloushallinnon taitojen perusteella, vaan oletus on, että nämä ovat hallussa.

Työnteko palvelukeskuksessa – osaamistarpeet ja johtaminen murroksessa

Työnteko palvelukeskuksessa – osaamistarpeet ja johtaminen murroksessa

Satu KallioPalvelukeskusten tarjoaman palvelun johtotähtinä on perinteisesti pidetty kustannustehokkuutta ja prosessien jatkuvaa kehittämistä. Palveluntarjoajat ovat pyrkineet toimittamaan palvelun sovituin ehdoin, eikä yhteistyön arvoa ole asiakasyrityksissäkään usein ymmärretty kuin säästettyjen eurojen kautta.