Skip to content
05.03.19TaloushallintoIso kuva

Kirjanpitäjän muuttuva työ

Sanna Kaarlejärvi

Kirjanpitäjän työ on muutoksessa taloushallinnon automaatiokehityksen myötä. Perinteisesti kirjanpitäjän työajasta pääosa on kulunut tositteiden laatimiseen, syöttöön ja tarkastukseen. Loput ajasta on käytetty täsmäytyksiin ja raportteihin. Taloushallinnon automaatio automatisoi ensi vaiheessa tositteiden käsittelyn. Nykyisillä työvälineillä on myös jo pitkälle automatisoitavissa tarkastus-, täsmäytys- ja raportointitehtäviä. Jos valtaosa nykyisistä työtehtävistä on jatkossa automatisoitu, mitä tämä tarkoittaa kirjanpitäjän arjessa?

Kirjanpitäjän työn perustana toimii kirjanpidon ja verotuksen osaaminen, nyt ja tulevaisuudessa. Jatkossa tätä osaamista päästään hyödyntämään entistä laajemmin, kun työaikaa voidaan käyttää nykyistä enemmän erityisosaamisen jakamiseen organisaation hyödyksi. Kirjanpitäjältä odotetaan osallistumista ja vastuunottoa liiketoiminnan ja sen kehityksen suunnittelussa siten, että näiden prosesseista ja tietovirroista syntyy kirjanpitoon säädökset ja raportointivaatimukset täyttäviä kirjauksia.

Kirjapitäjä on asiakaspalvelurooli

Kirjanpitäjän tulee toimia kirjanpidon ”pomona”. Sen lisäksi, että kirjanpitäjä vastaa pääkirjanpidon prosessista, hänen vastuullaan on varmistaa, että taloushallinnon osaprosesseista ja laajemmin liiketoimintaprosesseista syntyy laadukasta ja oikea-aikaista kirjanpidon materiaalia. Sen sijaan, että kirjanpitäjä tarkastaisi ja korjaisi kirjauksia jälkikäteen, hänen tulee osallistua prosessien ja järjestelmien suunnitteluun ja ohjaamiseen ja tällä tavoin varmistaa, ettei prosesseista synny virheellisiä kirjauksia. Tämä voi olla isokin muutos. Laadukasta työtä ei voi tehdä omissa oloissaan tietokoneella, vaan se tapahtuu pitkälti yhteistyössä muiden kanssa. Pitää ottaa vastuuta myös muiden tekemisestä. Kirjanpitäjä on jatkossa entistä enemmän asiakaspalvelurooli.

Kirjanpitäjille tämä voi tarkoittaa uskallusta astua oman mukavuusalueensa ulkopuolelle ja haastaa itseään, jotta täyttää muuttuvan roolit saappaat. Pitää ymmärtää ehkä laajemmin organisaation prosesseja kuin tällä hetkellä ja pitää tuntea taloushallintojärjestelmän muitakin toimintoja kuin kirjanpitoa, jotta voi ottaa kantaa, mitä niissä tulee huomioida kirjanpidon näkökulmasta. Pitää luoda suhteita organisaation eri osa-alueiden vastuuhenkilöihin ja jakaa tietämystä omasta erikoisosaamisalueestaan. Ennen kaikkea pitää ottaa kantaa kirjanpidon näkökulmasta asioihin, joiden kaikkia puolia ei tiedä eikä ehdi selvittää.

Ison kuvan ymmärtäminen auttaa

Onkin tärkeää tunnistaa, ettei kaikkia työn osa-alueita tarvitse osata yhtä täydellisesti kuin kirjanpitolain pykäliä. Esimerkiksi liiketoiminnan, sen järjestelmäarkkitehtuurin ja markkinaympäristön osalta riittää, että ymmärtää ison kuvan ja tietää, keneltä voi kysyä lisää. Kokonaisuuksien hallinnan lisääntyessä on myös helpompi ymmärtää, mitä kirjanpidon lopputuloksena syntyvät luvut kertovat toiminnasta ja sen kehityksestä. Syy-seuraussuhteiden ymmärryksen kautta on helpompi arvioida kirjanpidon lopputuloksen oikeellisuutta ja tuottaa siten laadukkaampaa kirjanpitoa.

Kirjanpitäjän työnkuva tulee siis väistämättä muuttumaan, mutta muutos on hyvästä. Oman erikoisosaamisen kehittämiseen ja jakamiseen tulee olemaan enemmän aikaa. Pääkirjanpidon osakokonaisuuden lisäksi pääsee toimimaan laajasti organisaation yhteisissä hankkeissa yhteiseksi hyväksi talouden asiantuntijana. Omaan työhön pääsee vaikuttamaan paremmin, kun valtaosa ajasta ei ole enää sidottu tiettyyn kellonaikaan koneen äärelle. Ja kokonaisuuksien ohjaamisen kautta voi entistä paremmin varmistua kirjanpidon oikeellisuudesta, mikä sopii meidän kirjanpitäjien kontrollointitarpeeseen paremmin kuin hyvin.


Taloushallinnon ammattilainen, tule meille!

Tee urasi fiksuin peliliike ja päivitä (työ)elämäsi kertaheitolla parempaan. Katso avoimet paikkamme täältä