Blogi
18.4.2019

Pilveä, älyä ja robotteja – kohti digitaalista taloushallintoa ja sen yli

Efiman täyttäessä 10 vuotta on ollut mukava katsella hetken aikaa taaksepäin ja pohtia, mitä tässä matkan varrella on tapahtunut. Yhtiön perustaminen sattui samaan aikaan, kun maailman talous romahti. Voisi kuvitella, että ajankohta ei ollut ideaali yritystoiminnan aloittamiselle.

Taloushallinto on kuitenkin toiminto, jonka tulee toimia sekä matala- että korkeasuhdanteissa. Matalasuhdanteissa sen rooli korostuu ehkä vielä merkittävämmin. Mitä parempi näkyvyys yrityksellä on taloudelliseen tilaansa ja sen eri elementteihin, sitä helpompi on ennakoida tulevia haasteita ja mukauttaa toimintaa vastaamaan markkinan muutoksia. Taloushallinnon automaatio tuo sekä tehokkuutta että joustavuutta muuttuviin tilanteisiin. Yrityksissä toimittiin viisaasti eikä talouden alamäessä pysäytetty taloushallinnon ja toiminnanohjauksen kehittämistä, vaan haettiin näistä kilpailuetua. Näin mekin pääsimme heti hyvin liikkeelle.

Kohti digitaalista taloushallintoa

Efiman perustamisen aikoihin olimme äskettäin julkaisseet kollegani Tero Salmisen kanssa kirjan ”Kohti digitaalista taloushallintoa”. Siinä totesimme, että taloushallinnon digitalisoituminen oli edennyt kaikkia odotuksia hitaammin. Kaikki mahdollisuudet taloushallinnon automatisointiin ja talousdatan digitalisointiin olivat olemassa, mutta vain harvat ottivat niistä täyden hyödyn. Tätä sanomaa olemme vieneet eteenpäin Efiman 10 vuoden aikana ja olemme iloksemme päässeet auttamaan monia yrityksiä taloushallinnon digitalisoimisessa.

Automaation aikakausi

Ei taloushallinnon digitalisoituminen senkään jälkeen edennyt harppauksin, vaikka periaatteessa kaikilla on ollut tiedossa sen hyödyt ja vaikka julkisin hankkein asiaa on pyritty edistämään. Vähän osasimme kuitenkaan aavistaa viimeisen kolmen vuoden aikana tapahtunutta nopeaa automaation tason nostoa, jonka ovat vihdoin mahdollistaneet samaan aikaan tapahtunut pilvipalveluiden valtaannousu ja robotiikan sekä tekoälyn leviäminen yritysten arjen työvälineiksi.

Pilvipalveluiden hyödyt näimme jo yrityksestä unelmoidessa, ja järjestelmäpalvelut suunniteltiin alusta alkaen pilvipohjaisiksi. Robotiikan ja tekoälyn esiintulo on varmasti yllättänyt kaikki. Vaikka teknologiat ovat olleet jo olemassa pidempään, näiden käyttöönoton helppouteen on ollut suuri vaikutus pilvipalveluilla. Samalla kehittämisen menetelmät ovat muuttuneet perinteisistä kokonaisprojekteista ketterämpään suuntaan, mikä nopeuttaa hyötyjen toteutumista.

Robotiikan ja tekoälyn esiintulo on varmasti yllättänyt kaikki.

Yritystä suunnitellessa unelmoimme etenkin automaattisesti ostolaskujen käsittelystä ja suunnittelimme keinoja, jolla automaatiota voidaan nostaa selvästi sen hetkistä tilaa korkeammalle. Matkan varrella ostolaskuprosessia on kehitetty erilaisin keinoin: prosesseja ja toimintatapoja on optimoitu, verkkolaskutusta edistetty, järjestelmiin rakennettu automaatiosääntöjä ja automatisoituja prosesseja. Näillä päästiin monissa tilanteissa jo hyviin tuloksiin.

Silti viime vuosina robotiikan ja tekoälyn avulla on päästy sellaiseen automaatioon, jonka taso on omaa luokkaansa verrattuna perinteisiin menetelmiin. Unelmamme on tältä osin toteutumassa. Lisäksi olemme päässeet viemään samaa ilosanomaa USA:n markkinalle, jossa pääosa yrityksistä painii vielä samojen ongelmien kanssa kuin me Suomessa 20 vuotta sitten.

Hybridiosaaminen oletuksena

Alusta alkaen tunnistimme tärkeäksi kilpailueduksi osaamisen, jossa yhdistyy sekä järjestelmien että prosessien ja taloushallinnon substanssin osaaminen. Kutsuimme tätä hybridiosaamiseksi. Tämäntyyppinen osaaminen on noussut suureen arvoon maailman muuttuessa ja automaation lisääntyessä. Taloushallinnon ammattilaisille nämä edellä mainitut osaamiset otetaan jo oletuksena, ja osaamisen soveltaminen liiketoiminnan kehittämiseen ja tukemiseen korostuu entisestään. Yrityksessämme tämä on näkynyt myös siten, että koko ajan suurempi osa osaajistamme tukee yrityksiä liiketoiminnan ja toiminnanohjauksen kehitystehtävissä.

On mahtavaa päästä näkemään, miten maailma muuttuu seuraavan vuosikymmenen aikana. On selvää, että kehityksen vauhti kiihtyy talouden ja toiminnanohjauksen teknologiapuolella. Tämä tarjoaa meille asiantuntijoille uudenlaisia mielenkiintoisia haasteita, mutta vaatii myös jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Nautitaan vauhdista!

Kirjoittaja

Sanna Kaarlejärvi

Sanna Kaarlejärvi

Sanna on maamme johtavia talousprosessien kehittäjiä ja Efiman CFO sekä palkittu kouluttaja. Hän on vuosien mittaan ollut virtaviivaistamassa monien suurten ja keskisuurten yritysten taloushallintoa. Sannan kyky yhdistää ison kuvan näkeminen yksityiskohtaiseenkin taloushallinnon osaamiseen välittyy myös hänen Tero Salmisen kanssa kirjoittamassaan kirjassa ”Älykäs taloushallinto”.

Uusimmat

Verta, hikeä ja yhteisiä tavoitteita – miten rakentuu onnistunut ERP-hanke?

Verta, hikeä ja yhteisiä tavoitteita – miten rakentuu onnistunut ERP-hanke?

Kati KolehmainenOnnistunut ERP-hanke on kuin urheilijan kasvutarina, jossa tilaaja esittää pääosaa. Toimittajan ja tilaajan suhde on kuin valmentajan ja valmennettavan. Valmentaja tukee valmennettavaa tämän tavoitteissa, mutta ei kilpaile samalla areenalla.

Taloushallinnon tavoitteina lisääntyneet palvelut alemmilla kustannuksilla – miten tämä on toteutettavissa?

Taloushallinnon tavoitteina lisääntyneet palvelut alemmilla kustannuksilla – miten tämä on toteutettavissa?

Sanna KaarlejärviOdotukset taloustoimintojen kustannuskehitykselle ovat vuodesta toiseen alenevat. Säästöjä pitäisi löytyä. Toisaalta ulkopuoliset raportointivaatimukset kasvavat. Esimerkiksi verohallinto vaatii vuosiraportoinnin sijaan maksupäiväkohtaista raportointia tulorekisteriin liittyen. EU:ssa ollaan monessa maassa siirtymässä arvonlisäverotuksessa lähes reaaliaikaiseen raportointiin. IFRS-sääntelyn muutokset laittavat yritykset tekemään lisälaskentaa mm. vuokrasopimuksiin liittyen, ja rahoitusalaa työllistävät sitä koskevat uudet raportointivaatimukset.

Toista perässäni: ”Yhdet luvut” – Digisydän ja tiedolla johtamisen järjestelmäarkkitehtuuri

Toista perässäni: ”Yhdet luvut” – Digisydän ja tiedolla johtamisen järjestelmäarkkitehtuuri

Kati KolehmainenTiedolla johtaminen on tavoitetilana liki kaikissa suurissa organisaatioissa. Tavoitteena tämä on selkeä ja helposti ymmärrettävissä. Yksi tärkeä vaatimus tavoitteen saavuttamiseksi on organisaation läpinäkyvyyden kehittäminen. Mutta läpinäkyvyyden saavuttaminen yrityksessä, jonka liiketoiminta on laajaa ja seurattavia sisäisiä ja ulkoisia mittareita on paljon, ei ole aina niin kovin helppoa. Yksi tärkeimmistä huomioitavista seikoista, kun yrityksessä halutaan kehittää läpinäkyvyyttä ja sen myötä tiedolla johtamista, on yrityksen järjestelmäarkkitehtuuri.