5.5.2020

Mihin meitä tarvitaan? Kumppanin rooli kansalaiskehittämisen edistämisessä

SovelluskehitysPower PlatformKumppanuus
Kai Lyytinen
Kai Lyytinen
ERP-liiketoiminnan johtaja, partner

Gartner listaa asiantuntijuuden demokratisoinnin yhdeksi lähivuosien suurimmista strategisista teknologiatrendeistä ja kansalaiskehittämisen merkittäväksi osaksi tätä ilmiötä. Ohjelmistokehitys ei ole enää vain harvojen valaistuneiden käsissä.

Ilmiössä on kyse teknologisista ratkaisuista sekä työkaluista, jotka tuovat monet asiantuntijuutta vaativat työlajit lähemmäs yleisosaamista. Tämä tapahtuu vähentämällä työlajista sen mystiikkaa hipovia ominaisuuksia, kuten ohjelmointikielien hallintaa.

Microsoftin panostukset kansalaiskehittämisen (tai low-code/no-code-ilmiön) tukemiseksi kertovat, että myös he antavat suuren arvon yksilöiden sekä organisaatioiden teknologiselle voimaannuttamiselle ja organisaation sisältä lähtevälle ohjelmistokehitykselle. Kaiken tämän seurauksena moni voikin jäädä pohtimaan: Mikä, jos mikään, on kumppaneiden rooli tässä kaikessa? Jos voimaantuneet kansalaiskehittäjät tekevät kaiken, mihin tarvitaan ns. oikeita ohjelmistokehittäjiä, saati sitten konsultteja? Näihin kysymyksiin pyrin tässä blogissa esittämään vastaukset.

Kansalaiskehittämisen työkalut, kuten Power Apps ja muut Power Platformin sovellukset, kehittyvät jatkuvasti. Niillä on mahdollista tehdä yhä enemmän, paremmin ja laajemmin liiketoimintaa kehittäviä tai työskentelytehokkuutta parantavia sovelluksia. Sovelluksissa kyetään hyödyntämään Azureen rakennettua tekoälyä ja Power Automaten toiminnallisuuksia on laajennettu ohjelmistorobotiikkaan. Ja kaikkea tätä kyetään hyödyntämään ilman, että kehittäjä tarvitsee juurikaan koodaamisosaamista tai -kokemusta.

Liiketoimintasovellusten kehittäminen ei kuitenkaan muodostu vain koodaamisesta, vaan esimerkiksi sovellusarkkitehtuurin merkitys on suuri. Sama pätee Power Platformin avulla luotuihin laajempiin ratkaisuihin. Koodausta ei välttämättä tarvita, mutta sovellusten sielunelämää tulee ymmärtää rakennetasolla.

Sovelluksissa on eroja

Power Platformin hyödyntämismahdollisuudet ovat kasvaneet yhdessä sen ominaisuuksien kanssa ja nykyään voidaankin puhua varsin kattavasta kokonaisuudesta. Mutta miten sen mahdollistamiin hyötyihin päästään parhaiten käsiksi?

Ensimmäiseksi on hyvä hahmottaa, mitä eri sovellustyyppejä Power Appsin ja Power Platformin muiden työkalujen avulla voidaan toteuttaa ja mitä kukin näistä vaatii kehittäjältään. Karkeasti sanottuna vaikeustaso määräytyy sen mukaan, kuinka paljon sovellukselle on tulossa käyttäjiä ja kuinka paljon tarvitaan kytkentöjä dataan sekä muihin sovelluksiin. Tähän jaotteluun Power Apps -pioneerimme Aino Jokela pureutuu tulevassa blogissaan.

Miten päästä alkuun?

Mahdollisuudet ovat liki rajattomat, mutta niiden villeimpien ja liiketoiminnan näkökulmasta kiinnostavimpien sovellusten kehittäminen vaatii osaamista ja kokemusta. Kansalaiskehitysmatkansa alussa olevan organisaation tai yksilön ei ehkä kannata odottaa pystyvänsä luomaan tällaisia ratkaisuja välittömästi. Jo alkuun pääseminen ilman apua voi olla vaikeaa.

Mutta ilman apua ei tarvitsekaan olla. Microsoft tukee alkuunpääsyä tuottamalla laajasti materiaaleja kansalaiskehittäjien käyttöön. Yhtiö tukee kansalaiskehittäjiä myös järjestämällä kumppaneiden – kuten meidän – kanssa App In A Day -koulutuksia. Nämä tarjoavat yksilölle erinomaiset edellytykset päästä alkuun Power Appsin ja Power Platformin hyödyntämisessä. Seuraava App in a Day järjestetään poikkeustilanteen takia kahden aamupäivän etätilaisuutena 14. – 15.5. Voit ilmoittautua mukaan tapahtumaan tästä.

Miten kansalaiskehittämistä edistetään organisaatiossa?

Jotta kansalaiskehittämisestä saataisiin mahdollisimman paljon irti organisaatiotasolla, vaaditaan siihen innostuneiden yksilöiden lisäksi strateginen tahtotila. Ja nyt tarkoitan erityisesti sellaisia organisaatioita, jotka eivät ole perinteisesti tehneet ohjelmistokehitystä itse. Jos oletetaan, että molempia löytyy, voi kumppani tarjota arvokasta tukea hankkeen eri vaiheissa.

Kumppaniorganisaatio voi esimerkiksi ottaa johtajan roolin hankkeen alussa. Kumppani hoitaa vaativimmat kehitysprojektit ja samalla edistää organisaation muutosta kohti omavaraista kansalaiskehittäjäyhteisöä tarjoamalla työpajoja, koulutuksia sekä muita tukipalveluita.

Pitemmällä aikavälillä voidaan havaita, että myös organisaation sisältä löytyy henkilöitä, jotka haluavat kehittää vaativampia liiketoimintasovelluksia. Niitä sovelluksia, jotka vaativat useampia datakytkentöjä ja joilla on eri funktioissa toimivia käyttäjiä.

Tällainen on jo hyvin lähellä ammattimaista sovelluskehitystä ja tällaisten projektien tulee tapahtua vähintään IT:n valvovan silmän alla. Tässä vaiheessa ei välttämättä tarvita enää kumppania hankkeen vetäjäksi, mutta sen sijaan valmennukselle voi olla tarvetta.

Kumppani auttaa tekemään tavoitteista konkretiaa

Kansalaiskehittäminen (tai low-code/no-code-kehittäminen) on tärkeä osa liiketoiminnallisesti erittäin merkittävää asiantuntijuuden demokratisoinnin ilmiötä. Se poistaa raja-aitoja organisaation jäsenten väliltä. Se antaa yksilöille mahdollisuuden luoda ratkaisuja liiketoiminnan ja tehokkuuden haasteisiin ilman vuosia kestävää koulutusta. Lisäksi se antaa organisaatioille mahdollisuudet valjastaa henkilöstönsä piilossa olevan potentiaalin liiketoiminnan hyväksi.

Askelmerkit lähtötilanteesta tavoitteisiin eivät kuitenkaan ole välttämättä selvät. Näiden askelmerkkien sekä tavoitteiden määrittämisessä, yksilöiden osaamisen tukemisessa ja joukkojen johtamisessa edestä on monilla organisaatioilla edelleen hyvän kumppanin mentävä aukko.

Kirjoittaja

Kai Lyytinen

Kai Lyytinen
ERP-liiketoiminnan johtaja, partner

Kai Lyytinen on Efiman ERP-liiketoiminnan vetäjä ja yksi yrityksen perustajista. Hänen ideaalimaailmassaan prosessit ja tietojärjestelmät ovat tarkoituksenmukaisia ja liiketoimintaa tukevia työkaluja.