Blogi
14.3.2019

Palju kävi pieneksi – yrityksemme kymmenen kasvun vuotta

Istun helteisen Miamin lentokentällä ja odotan kohta pääseväni koneeseen ja kohti kotia. Takana on onnistunut työmatka USA:n liiketoimintojemme parissa. Työmatkalta on aina ihana palata kotiin, mutta nyt paluuseen liittyy erityistä jännitystä ja tunnetta, jota on vaikea kuvailla. Juhlimme perjantaina Efiman 10-vuotisjuhlia.

Tiedän jo nyt, että illasta tulee tunteellinen, kun paikalla ovat kolmen perustajakollegani lisäksi työntekijämme puolisoineen ja tärkeitä hahmoja matkan varrelta – yhteensä lähes 300 henkeä. Tuntuu jotenkin käsittämättömältä. Vastahan vietimme firman yksivuotisjuhlia ja mahduimme kaikki samaan kylpypaljuun. Nyt täytämme Vanhan suuren juhlasalin.

Mitä olen matkallamme yrityksen kasvusta oppinut? Vaikka päivän trendi on hehkuttaa epäonnistumisia, haluan pitää painopisteen onnistumisissamme – ihan juhlan kunniaksi.

1. Kokeileva kasvu – uudistuminen ja innovointi

Kun katson taaksepäin ja mietin kymmenvuotista taivaltamme, nousee yhtenä tärkeimmistä asioista mieleeni kokeileva kasvu. Olemme alusta alkaen uskaltaneet tehdä valintoja, joiden kautta olemme voineet uudistua ja innovoida. Kymmenen vuotta sitten uskoimme, että pilvipalvelut olisivat seuraava iso kehitysaskel ja päätimme olla niiden edelläkävijä alallamme. Kokeilumme osui oikeaan.

Olemme vuosien mittaan uudistaneet itseämme, vanhaa kuitenkaan unohtamatta. Olemme tehneet rohkeasti valintoja tulevasta – joskus ehkä liikaakin rönsyillen – mutta olemme myös osanneet jättää epäonnistuneet kokeilut taaksemme ja oppineet näistä. Kokeilujen kautta olemme mm. ottaneet askelen kohti kansainvälistä kasvua oman Dooap-ohjelmistotuotteemme kanssa ja luoneet uutta liiketoimintaa ohjelmistorobotiikasta Aili-robotillamme.

2. Uskottavuushaasteen ratkaiseminen

Kun perustimme Efiman, markkinat olivat varsin erilaiset kuin nyt. Jouduimme alkutaipaleella ”pullistelemaan”, esittämään isompaa kuin oikeasti olimme. Kyse oli uskottavuudesta – alle 10 miljoonan liikevaihdolla ei usein päässyt edes potentiaalisen asiakkaan juttusille. Nykyään startupit ovat paljon paremmassa asemassa kuin vuosikymmen sitten, ja esimerkiksi opiskelijana on hyväksyttävää tähdätä startup-yrittäjäksi.

Pullistelusta huolimatta emme koskaan valehdelleet, vaan yritimme luoda mielikuvaa todellisuutta suuremmasta yrityksestä. Meidän neljän perustajan tittelit vaihtuivat usein myyntikeissin mukaan, emmekä koskaan sopineet tapaamisia omalle toimistollemme, sillä sitä ei ollut. Ensimmäiseen Efima Golf -tapahtumaamme otimme kavereitamme pelaamaan, jotta näyttäisimme isommalta. Pystyimme kuitenkin tekemään kaiken tämän ylpeydellä, sillä tiesimme, että meillä oli tietyissä asioissa Suomen, ellei jopa maailman paras osaaminen.

3. Organisaation rakentaminen

Olen vuosien saatossa nähnyt, kuinka vaikeaa yrittäjille on luopua rooleistaan yrityksen kasvaessa. Kasvuyrityksessä kasvu usein tyssää siihen, että perustajat ajattelevat olevansa korvaamattomia. Itseään fiksumpia ihmisiä ei uskalleta rekrytoida. Silloin yrittäjät ovat este kasvulle.

Efimalla me perustajat päätimme jo alussa hakea itseämme parempia osaajia töihin, ja olemme olleet valmiita luopumaan omista tonteistamme. Osalla meistä on jo useampi eri rooli takana. Viimeisimpänä askeleena olemme uskaltaneet luopua paikoistamme yrityksen hallituksessa ja rakentaneet tilalle ammattimaisen hallituksen kasvumme tueksi. Muutosten jälkeenkin olemme silti yhtä vahvasti mukana yrityksemme arjessa kuin kymmenen vuotta sitten.

4. Vahva talousohjaus

Taloushallinnon ohjelmisto- ja asiantuntijayrityksenä voimme todeta, että meillä suutarin lapsella on kengät. Monissa kasvuyrityksissä oman talouden prosesseihin ei kiinnitetä juurikaan huomiota, mistä koituu ennen pitkää ongelmia. Meillä vahva talousohjaus on edesauttanut kasvua ja oman talouden kehitykseen on panostettu. Olemme voineet aina luottaa oman taloutemme tuottamiin lukuihin ja tavanomaisen raportoinnin lisäksi olemme pystyneet ennustamaan hyvinkin tarkasti tulevaa. Rahoituksen riittävyys on kasvun edellytys, ja sen olemme osanneet ennustaa luotettavasti niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Tämä on ollut erityisen tärkeää, koska olemme kasvaneet poikkeuksellisesti tulorahoituksella.

Myös läpinäkyvyyttä organisaation talouteen on pidetty tärkeänä. Omalle henkilöstölle pitää uskaltaa myöntää, kun asiat eivät mene niin hyvin kuin on toivottu. Luottamuksen kautta on tällöin voitu koko henkilöstön yhteisellä panoksella joustaa ja etsiä säästön paikkoja, joiden avulla heikommista tilanteista on selvitty.

5. Yrityskulttuuri

Yrityskulttuurin merkitystä ei voisi enempää korostaa. Se on kasvuyrityksemme kivijalka, ja vahva kulttuuri ajaa yhä kasvua eteenpäin. Yhteiset arvomme ohjaavat meitä päivittäisessä tekemisessämme. Uudet työntekijät hämmästyvät poikkeuksetta siitä, että rekryvaiheessa painotetut arvot ovat oikeasti niin vahva osa arkeamme eivätkä vain sanahelinää. Arvot määriteltiin vasta siinä vaiheessa, kun meitä oli n. 50, ja kaikki työntekijät olivat mukana niitä luomassa. Sitä ennen – kasvuyritykselle aikaisessa vaiheessa – olimme kuitenkin rakentaneet jo selkeät HR-prosessit ja käytännöt, jotka ovat olleet tärkeä pohja kulttuurillemme. Panostuksemme erottuvaan ja rohkeaan markkinointiin aivan alusta asti on ollut tärkeää myös oman identiteettimme luomisessa.

Pohjana yrityskulttuurissamme on meidän yrittäjien vahva tahto kasvaa. Kasvu ei ole helppoa, ei perustajille eikä työntekijöille. Me kaikki neljä perustajaa kävimme alkuvuosina burn-outin partaalla. Hankalia tilanteita ja niitä epäonnistumisiakin on ollut matkan varrella riittämiin. Reseptimme on ollut pyrkimys luottamukseen koko porukan kesken, asioiden pöydälle nostaminen, avoin käsittely ja pyrkimys ratkaisuihin sen sijaan, että ajautuisimme tilanteesta toiseen. Siinä työntekijämme – joita nyt on siis jo 150 – ovat olleet hienosti mukana. Siksi kiitollisuus on päällimmäinen tunne mielessäni, kun perjantaina nousen Vanhan ylioppilastalon portaat ja juhlin saavutustamme yhdessä muiden efimalaisten kanssa.

Kirjoittaja

Tero Salminen

Tero Salminen
Toimitusjohtaja

Tero Salminen on yksi Efiman neljästä perustajasta ja pitkän linjan taloushallinnon ja liiketoimintaprosessien kehittäjä. Taloushallinnon saralla hän haluaa edistää tarkoituksenmukaisuutta, parhaiden työkalujen hyödyntämistä ja hyvää palvelua. Näitä hän käsittelee Sanna Kaarlejärven kanssa syksyllä ilmestyneessä kirjassa ”Älykäs taloushallinto”.

Uusimmat

Verta, hikeä ja yhteisiä tavoitteita – miten rakentuu onnistunut ERP-hanke?

Verta, hikeä ja yhteisiä tavoitteita – miten rakentuu onnistunut ERP-hanke?

Kati KolehmainenOnnistunut ERP-hanke on kuin urheilijan kasvutarina, jossa tilaaja esittää pääosaa. Toimittajan ja tilaajan suhde on kuin valmentajan ja valmennettavan. Valmentaja tukee valmennettavaa tämän tavoitteissa, mutta ei kilpaile samalla areenalla.

Taloushallinnon tavoitteina lisääntyneet palvelut alemmilla kustannuksilla – miten tämä on toteutettavissa?

Taloushallinnon tavoitteina lisääntyneet palvelut alemmilla kustannuksilla – miten tämä on toteutettavissa?

Sanna KaarlejärviOdotukset taloustoimintojen kustannuskehitykselle ovat vuodesta toiseen alenevat. Säästöjä pitäisi löytyä. Toisaalta ulkopuoliset raportointivaatimukset kasvavat. Esimerkiksi verohallinto vaatii vuosiraportoinnin sijaan maksupäiväkohtaista raportointia tulorekisteriin liittyen. EU:ssa ollaan monessa maassa siirtymässä arvonlisäverotuksessa lähes reaaliaikaiseen raportointiin. IFRS-sääntelyn muutokset laittavat yritykset tekemään lisälaskentaa mm. vuokrasopimuksiin liittyen, ja rahoitusalaa työllistävät sitä koskevat uudet raportointivaatimukset.

Toista perässäni: ”Yhdet luvut” – Digisydän ja tiedolla johtamisen järjestelmäarkkitehtuuri

Toista perässäni: ”Yhdet luvut” – Digisydän ja tiedolla johtamisen järjestelmäarkkitehtuuri

Kati KolehmainenTiedolla johtaminen on tavoitetilana liki kaikissa suurissa organisaatioissa. Tavoitteena tämä on selkeä ja helposti ymmärrettävissä. Yksi tärkeä vaatimus tavoitteen saavuttamiseksi on organisaation läpinäkyvyyden kehittäminen. Mutta läpinäkyvyyden saavuttaminen yrityksessä, jonka liiketoiminta on laajaa ja seurattavia sisäisiä ja ulkoisia mittareita on paljon, ei ole aina niin kovin helppoa. Yksi tärkeimmistä huomioitavista seikoista, kun yrityksessä halutaan kehittää läpinäkyvyyttä ja sen myötä tiedolla johtamista, on yrityksen järjestelmäarkkitehtuuri.