Blogi
15.11.2017

Tampere, Suomen Bangalore – taloushallinnon tulevaisuus?

Muutos kohti digitaalista maailmaa etenee nyt nopeammin kuin koskaan ennen. Automaatio ja älykkäät järjestelmät mullistavat tapamme johtaa ja tehdä töitä. Tietotyössä, kuten taloushallinnon tehtävissä, monet yritykset hyödyntävät jo täysillä ohjelmistorobotiikkaa ja harvalukuiset edelläkävijät jo myös tekoälyä. Viimeiset parikymmentä vuotta tieto- ja taloushallinnon työtä on viety ulkomaille lähinnä kustannussäästöjen perässä. Usein nämä projektit ovat kuitenkin tuottaneet pettymyksen. Digitalisaation myötä ulkoistusvirran suunta on kääntymässä – miten me voimme käyttää tilaisuuden hyväksemme?

Toimme Efimassa vuonna 2015 vahvasti esille sen, että Suomesta voisi tulla taloushallintopalveluiden uusi Intia. Prosessiulkoistukset halvan työvoiman maihin eivät ole onnistuneet odotusten mukaisesti. Edullisen työvoiman merkitys vähenee, kun automaation avulla aiemmin ulkomaille siirretyt tehtävät voidaan tehdä sekä tehokkaammin että paremmin kotimaassa. Tämä luo lisää työpaikkoja digitalouden ympärille, mistä Suomi digitalisaation edelläkävijämaana voi luoda itselleen tärkeän kilpailuedun.

Siirtoja halvan työvoiman maista takaisin kotiin on jo tapahtunut. Esimerkiksi konsulttiyritys Pöyry siirsi hiljattain taloushallinnon palvelukeskuksensa takaisin Suomeen. Samoin Caruna toi taloushallintonsa takaisin Suomeen irtaantuessaan Fortumista. Yrityksissä on alettu herätä siihen, ettei työn vieminen ulkomaille olekaan useimmiten edes se kustannustehokkain ratkaisu.

Nyt nousukaudella yritysten tulisi viimeistään paeta säästökulttuurinsa kahleista ja panostaa kasvun mahdollistaviin tekijöihin. Tässä pitkälle automatisoitu ja tehokas taloushallinto on avainasemassa.  Twiittaa klikkaamalla

Näen, että tulevaisuudessa suomalaisyritysten palvelukeskusten virta takaisin kotiin vain kasvaa. Ja miksei Suomi voisi tehokkaan automaation ja osaavan työvoiman avulla nousta seuraavaksi ulkoistuksen mahtimaaksi?

Tampereella on nyt mahdollisuus olla voittaja. Kaupungissa yhdistyvät korkeatasoinen koulutus, hyvä työvoiman saatavuus sekä keskeinen sijainti – ja onhan Tampere valittu Suomen parhaaksi asuinpaikaksikin. Tampere onkin jo kovaa vauhtia matkalla Suomen talouspääkaupungiksi: kaupunkiin on muodostunut vahva taloushallinnon keskittymä, sillä mm. UPM, Metso ja Kesko ovat sijoittaneet suuret taloushallinnon palvelukeskuksensa kaupunkiin. Lisäksi useat taloushallinnon palveluyritykset ovat keskittäneet toimintoja kaupungiin.

Taloushallinnon tulevaisuus Tampereella näyttää hyvältä. Alueen tietopääoma – alueelle keskittynyt tieto, osaaminen ja kehityksen mahdollistavat verkostot – jatkaa kasvuaan, mikä puolestaan tekee kaupungista entistä houkuttelevamman niin yrityksille kuin asukkaille. Näin itseään ruokkiva hyvän kiertokulku on valmis. Suomella, ja etenkin Tampereella, on kaikki edellytykset menestyä kansainvälisessä kilpailussa digitaalisen talouspalvelun veturina. Olemmeko valmiita ottamaan tämän askeleen eteenpäin?

Blogin kirjoittaja Tero Salminen on puhumassa Grant Thorntonin Syysseminaarissa "Tulevaisuus alkaa jo tänään" Tampere-talolla 23.11.2017.  

Kirjoittaja

Tero Salminen

Tero Salminen
Toimitusjohtaja

Tero Salminen on yksi Efiman neljästä perustajasta ja pitkän linjan taloushallinnon ja liiketoimintaprosessien kehittäjä. Taloushallinnon saralla hän haluaa edistää tarkoituksenmukaisuutta, parhaiden työkalujen hyödyntämistä ja hyvää palvelua. Näitä hän käsittelee Sanna Kaarlejärven kanssa syksyllä ilmestyneessä kirjassa ”Älykäs taloushallinto”.

Uusimmat

Toista perässäni: ”Yhdet luvut” – Digisydän ja tiedolla johtamisen järjestelmäarkkitehtuuri

Toista perässäni: ”Yhdet luvut” – Digisydän ja tiedolla johtamisen järjestelmäarkkitehtuuri

Kati KolehmainenTiedolla johtaminen on tavoitetilana liki kaikissa suurissa organisaatioissa. Tavoitteena tämä on selkeä ja helposti ymmärrettävissä. Yksi tärkeä vaatimus tavoitteen saavuttamiseksi on organisaation läpinäkyvyyden kehittäminen. Mutta läpinäkyvyyden saavuttaminen yrityksessä, jonka liiketoiminta on laajaa ja seurattavia sisäisiä ja ulkoisia mittareita on paljon, ei ole aina niin kovin helppoa. Yksi tärkeimmistä huomioitavista seikoista, kun yrityksessä halutaan kehittää läpinäkyvyyttä ja sen myötä tiedolla johtamista, on yrityksen järjestelmäarkkitehtuuri.

Pilveä, älyä ja robotteja – kohti digitaalista taloushallintoa ja sen yli

Pilveä, älyä ja robotteja – kohti digitaalista taloushallintoa ja sen yli

Sanna KaarlejärviEfiman täyttäessä 10 vuotta on ollut mukava katsella hetken aikaa taaksepäin ja pohtia, mitä tässä matkan varrella on tapahtunut. Yhtiön perustaminen sattui samaan aikaan, kun maailman talous romahti. Voisi kuvitella, että ajankohta ei ollut ideaali yritystoiminnan aloittamiselle.

Järjestelmämörkö vai kepeä mahdollistaja? – Digisydän ja tiedolla johtamisen edellytykset

Järjestelmämörkö vai kepeä mahdollistaja? – Digisydän ja tiedolla johtamisen edellytykset

Kati KolehmainenUuden toiminnanohjausjärjestelmän rakentaminen on iso projekti organisaatiolle. Ja usein syy, miksi siihen lähdetään, on tiedolla johtaminen ja sen edellytysten parantaminen. ERP ei järjestelmänä kuitenkaan suoraan vastaa tähän tarpeeseen, vaan tiedolla johtaminen on pikemminkin tavoitetila ja ERP toimii tuohon tavoitetilaan pääsyn mahdollistajana.