Blogi
15.11.2017

Tampere, Suomen Bangalore – taloushallinnon tulevaisuus?

Muutos kohti digitaalista maailmaa etenee nyt nopeammin kuin koskaan ennen. Automaatio ja älykkäät järjestelmät mullistavat tapamme johtaa ja tehdä töitä. Tietotyössä, kuten taloushallinnon tehtävissä, monet yritykset hyödyntävät jo täysillä ohjelmistorobotiikkaa ja harvalukuiset edelläkävijät jo myös tekoälyä. Viimeiset parikymmentä vuotta tieto- ja taloushallinnon työtä on viety ulkomaille lähinnä kustannussäästöjen perässä. Usein nämä projektit ovat kuitenkin tuottaneet pettymyksen. Digitalisaation myötä ulkoistusvirran suunta on kääntymässä – miten me voimme käyttää tilaisuuden hyväksemme?

Toimme Efimassa vuonna 2015 vahvasti esille sen, että Suomesta voisi tulla taloushallintopalveluiden uusi Intia. Prosessiulkoistukset halvan työvoiman maihin eivät ole onnistuneet odotusten mukaisesti. Edullisen työvoiman merkitys vähenee, kun automaation avulla aiemmin ulkomaille siirretyt tehtävät voidaan tehdä sekä tehokkaammin että paremmin kotimaassa. Tämä luo lisää työpaikkoja digitalouden ympärille, mistä Suomi digitalisaation edelläkävijämaana voi luoda itselleen tärkeän kilpailuedun.

Siirtoja halvan työvoiman maista takaisin kotiin on jo tapahtunut. Esimerkiksi konsulttiyritys Pöyry siirsi hiljattain taloushallinnon palvelukeskuksensa takaisin Suomeen. Samoin Caruna toi taloushallintonsa takaisin Suomeen irtaantuessaan Fortumista. Yrityksissä on alettu herätä siihen, ettei työn vieminen ulkomaille olekaan useimmiten edes se kustannustehokkain ratkaisu.

Nyt nousukaudella yritysten tulisi viimeistään paeta säästökulttuurinsa kahleista ja panostaa kasvun mahdollistaviin tekijöihin. Tässä pitkälle automatisoitu ja tehokas taloushallinto on avainasemassa.  Twiittaa klikkaamalla

Näen, että tulevaisuudessa suomalaisyritysten palvelukeskusten virta takaisin kotiin vain kasvaa. Ja miksei Suomi voisi tehokkaan automaation ja osaavan työvoiman avulla nousta seuraavaksi ulkoistuksen mahtimaaksi?

Tampereella on nyt mahdollisuus olla voittaja. Kaupungissa yhdistyvät korkeatasoinen koulutus, hyvä työvoiman saatavuus sekä keskeinen sijainti – ja onhan Tampere valittu Suomen parhaaksi asuinpaikaksikin. Tampere onkin jo kovaa vauhtia matkalla Suomen talouspääkaupungiksi: kaupunkiin on muodostunut vahva taloushallinnon keskittymä, sillä mm. UPM, Metso ja Kesko ovat sijoittaneet suuret taloushallinnon palvelukeskuksensa kaupunkiin. Lisäksi useat taloushallinnon palveluyritykset ovat keskittäneet toimintoja kaupungiin.

Taloushallinnon tulevaisuus Tampereella näyttää hyvältä. Alueen tietopääoma – alueelle keskittynyt tieto, osaaminen ja kehityksen mahdollistavat verkostot – jatkaa kasvuaan, mikä puolestaan tekee kaupungista entistä houkuttelevamman niin yrityksille kuin asukkaille. Näin itseään ruokkiva hyvän kiertokulku on valmis. Suomella, ja etenkin Tampereella, on kaikki edellytykset menestyä kansainvälisessä kilpailussa digitaalisen talouspalvelun veturina. Olemmeko valmiita ottamaan tämän askeleen eteenpäin?

Blogin kirjoittaja Tero Salminen on puhumassa Grant Thorntonin Syysseminaarissa "Tulevaisuus alkaa jo tänään" Tampere-talolla 23.11.2017.  

Kirjoittaja

Tero Salminen

Tero Salminen
Toimitusjohtaja

Tero Salminen on yksi Efiman neljästä perustajasta ja pitkän linjan taloushallinnon ja liiketoimintaprosessien kehittäjä. Taloushallinnon saralla hän haluaa edistää tarkoituksenmukaisuutta, parhaiden työkalujen hyödyntämistä ja hyvää palvelua. Näitä hän käsittelee Sanna Kaarlejärven kanssa syksyllä ilmestyneessä kirjassa ”Älykäs taloushallinto”.

Uusimmat

Älykäs taloushallinto – Tiedätkö mitä se on?

Älykäs taloushallinto – Tiedätkö mitä se on?

Sanna KaarlejärviLiiketoiminnan odotuksissa taloushallinnolle nousee toistuvasti esille toive taloushallinnosta, joka tukee liiketoimintaa ennakoiden, asiantuntevasti ja ketterästi sekä hoitaa rutiinit tehokkaasti ja huomaamattomasti. Ja juuri tätä tulevaisuuden älykäs taloushallinto on.

Digisydän tuo rikkonaisen perheen yhteen

Digisydän tuo rikkonaisen perheen yhteen

Kai LyytinenLiiketoiminnan ja taloushallinnon liitto on monessa valmistavan teollisuuden tai palveluita tuottavassa yrityksessä ollut perinteisesti kuin toisistaan vieraantunut perhe, jossa vanhempia edustavat liiketoiminta- ja talousjohto ja jossa lapsia edustavat erilaiset valmistus- tai palveluprosessit, talouslukujen mittaamisen käytännöt sekä resurssienhallinta.

Minkä arvoinen olet?

Minkä arvoinen olet?

Pekka NöyränenMietiskellessäni koulussa aineettoman pääoman tasearvojen subjektiivista luonnetta, törmäsin jonkun alaviitteen alaviitteen kautta herraan nimeltä Immanuel Kant ja ajatusrakennelmaan, jota kutsutaan kategoriseksi imperatiiviksi. Myönnettäköön, että tuo oli lähestulkoon ainoa ajatus, joka sillä hetkellä jäi herrasta mieleen – muu näyttäytyi yksinkertaiselle laskentatoimen opiskelijalle sinä tieteenä, jossa puuhaillaan rakettien parissa.