Blogi
31.8.2015

Voiko Suomi olla ulkoistuksen uusi Intia?

Prosessiulkoistukset halvan työvoiman maihin eivät ole onnistuneet odotusten mukaisesti. Valtavien työvoimamassojen sijaan tulevaisuudessa kilpailuedun ratkaisee osaaminen ja kyky hyödyntää automaation mahdollisuuksia tehokkaasti.

Prosessiulkoistukset halvan työvoiman maihin eivät ole onnistuneet odotusten mukaisesti. Prosessien ulkoistusta tarjoavien yritysten kasvu kehittyvissä maissa jatkuu, mutta monien yritysten omia ulkoistushankkeita skaalataan jo alas, ja prosesseja ollaan siirtämässä takaisin lähtömaihin. Henkilöstökustannukset yhdessä nopeamman inflaation kanssa ovat pienentäneet ulkomaille ulkoistamisen kustannusetua. Useimmat toimijat perustelevat lähtöään kuitenkin palvelun parantamisella. Me Efimalla näemme, että jatkossa automaatio nousee yhdeksi merkittävimmistä uhista perinteiselle prosessiulkoistukselle kehittyviin maihin.

Liiketoimintaprosessien automaatio etenee kovaa vauhtia erityisesti yksinkertaisten ja toistuvien rutiinien alueella. Matalan osaamisen työtehtävät vähenevät kahdesta suunnasta: Moderneilla järjestelmillä voidaan eliminoida kokonaan monia aiemmin manuaalista työtä vaatineita työvaiheita. Toisaalta yhä useampia yksinkertaisia tehtäviä voidaan siirtää ohjelmistorobottien tehtäväksi.

Väitämmekin, että Suomella olisi erityisen hyvä kilpailuasema nousta prosessiulkoistuksen seuraavaksi ilmiöksi. Valtavien työvoimamassojen sijaan tulevaisuudessa kilpailuedun ratkaisee osaaminen ja kyky hyödyntää automaation mahdollisuuksia tehokkaasti. Me olemme Suomessa hyvässä lähtöasetelmassa hyötymään automaation kehityksestä. Suomalainen jo pitkälle digitalisoitu taloushallinto toimii loistavana pohjana tuleville automaatio- ja keinoälyratkaisuille. Pelkkä hyvä pohja ei kuitenkaan riitä. Vaaditaan rohkeutta ja ennakkoluulotonta asennetta ottaa käyttöön uusia ratkaisuja.

Ensimmäiset tietokoneet käyttivät hametta.

1900-luvun alussa matemaatikoiden ajasta merkittävä osa meni monimutkaisten kaavojen ja tietojen konkreettiseen laskemiseen. Pian Yhdysvalloissa General Electricin johdolla lähdettiin etsimään tapoja, joilla tämä usein rutiininomainen mutta tarkkuutta vaativa tehtävä voitaisiin ulkoistaa. Alun epäonnisten kokeilujen jälkeen tehtävään alettiin kouluttaa naisia, jotka varsinkin toisen maailmansodan myötä olivat siirtyneet joukolla työmarkkinoille. Tätä tehtävää hoitavia kutsuttiin englanniksi laskijoiksi (Computers).

Laskijoiden ammattikunta kasvoi nopeasti ja matematiikkaa hyödynnettiin yhä laajemmin. Samaan aikaan ensimmäisten tietokoneiden rakentaminen eteni pienin askelin. Tietokone soveltui täydellisesti laskemaan matemaattisia yhtälöitä, joiden ratkaiseminen perustui selkeisiin ja yksiselitteisiin sääntöihin. Tietokoneiden englannin kielinen nimi Computer kuvaakin hyvin yhtäläisyyttä tietokoneen ja aiemman tehtävänimikkeen välillä.

Näin jälkeenpäin on täysin selvää, että tietokoneet syrjäyttivät laskijoiden ammattikunnan. Niin kuin 50 vuotta sitten, myös nyt automaation uhatessa työtehtäviä huudamme epätoivoissamme näiden kohta katoavien työpaikkojen perään. Todellisuudessa murros tuolloin toi mukanaan aivan uusia työtehtäviä, jotka sopivat erinomaisesti juuri aiemmin laskijoina toimineille työntekijöille. Näissä uusissa tehtävissä vaadittiin aiempien rutiinien hyvää ymmärrystä, mutta työntekijöiltä vaadittiin myös kykyä oppia ennakkoluulottomasti uutta.

Yksi kuuluisimmista laskijoista, Katherine Johnson, työskenteli Langleyn tutkimuskeskuksessa vuonna 1953 ja myöhemmin NASA:n avaruuskeskuksessa. Katherinen tehtäviin kuului esimerkiksi laskea Alan Shepardin raketin laukaisuikkuna ja lentorata, kun Shepardista tuli 1961 ensimmäinen amerikkalainen avaruudessa.

Jo ensimmäisen sukupolven tietokoneet kykenivät laskutoimituksiin-, niin paljon suuremmalla nopeudella, että monet ennen lähes mahdottomat laskutoimitukset tulivat mahdolliseksi. Tällaisia olivat esimerkiksi monimutkaisten lentoratojen selvittäminen. Katherinen työ ei kuitenkaan muuttunut arvottomaksi tietokoneiden myötä. Kun 1962 tietokoneet laskivat lentoradan, jonka avulla John Glenn kiersi ensimmäisenä ihmisenä maapallon. Katherinen tehtävänä oli tarkastaa tietokoneen tekemät laskelmat, sillä uusi tekniikka oli vielä epävarmaa ja koneet tekivät virheitä. Myöhemmin Katherine ja monet muut NASA:n laskijat työskentelivät tietokoneiden rinnalla luoden niihin uusia laskurutiineja ja tulkaten tiedemiesten tehtävänantoja tietokoneen laskettavaksi sopivaan muotoon.

Palataan takaisin Suomeen ja automaation mahdollisuuksiin. Suomalainen koulutettu ja osaava henkilöstö on erinomaisessa asemassa astumaan pian markkinoille ilmestyvien automaatiotyökalujen rinnalle. Kaikkein yksinkertaisin ja samalla helpoiten ulkomaille ulkoistettavissa oleva työ tulee katoamaan automaation myötä. Edes kehittyvien maiden työntekijöillä ei ole mitään mahdollisuuksia kilpailla hinnalla automaation kanssa. Tällä hetkellä ohjelmistorobotti vastaa noin yhtä yhdeksäsosaa länsimaisen työntekijän kustannuksista ja noin kolmasosaa kehittyvien maiden työntekijäkustannuksista.

Miksi Suomella on etulyöntiasema?

  1. Pitkälle digitalisoidut järjestelmät
    Moderni automaatio vaatii pohjaksi sähköiset ja integroidut järjestelmät. Suomi on maailman johtavia maita monissa sähköisissä palveluissa. Verkkolaskut ja tehokkaat rajapinnat ovat arkipäivää suomalaisille yrityksille.
  2. Osaava ja ennakkoluuloton työvoima
    Halvimmalla yksikkökustannuksella kilpailemisen sijaan jatkossa työvoimalta vaaditaan hyvää koulutustaustaa ja sen tuomaa kykyä oppia uutta ja soveltaa vanhaa.
  3. Vakaa yhteiskunta ja luotettava infrastruktuuri
    Henkilökustannusten osuuden laskiessa yritykset painottavat yhä enemmän ympäröivään yhteiskuntaan liittyviä tekijöitä. Palveluiden on toimittava äärimmäisen luotettavasti ja ennakoitavasti.

Automaation rinnalle tarvitaan osaavia ja ennakkoluulottomia työntekijöitä.

Ensimmäisessä vaiheessa automaatio toimii työntekijän apuna nopeuttaen monien rutiinitehtävien hoitoa. Pian kuitenkin roolit vaihtuvat päälaelleen, ja työntekijät toimivat ohjelmiston apuna. Automaatio vaatii vielä rinnalleen työntekijän, joka auttaa ohjelmistoa käsittelemään epämääräistä ja puutteellista tietoa. Järjestelmät kykenevät kuitenkin oppimaan, jolloin työntekijän apua tarvitaan koko ajan vähemmän. Näin rutiininomainen työ katoaa hiljalleen, mutta tilalle syntyy myös uutta.

Kuten alkuaikojen tietokoneetkin, automaatio-ohjelmistot vaativat rinnalleen osaavia työntekijöitä, jotka soveltavat järjestelmiä yhä laajempiin käyttötilanteisiin. Automaation käyttöönoton helppous on tällä hetkellä yksi tärkeimmistä kehitysalueista. Uusien rutiinien automatisointi on perinteisesti vaatinut IT-osaamista ja usein jopa uusien järjestelmien käyttöönottoa. IT-osaamisen tarve tulee jatkossa vähenemään nopeasti ja rinnalle nousee yhä vahvemmin tarve ymmärtää prosesseja ja liiketoimintaa.

Vaikka teknologia kehittyykin harppauksin, on sen tahdissa helpoin pysyä mukana, jos aloittaa riittävän aikaisin. Aikaisessa vaiheessa järjestelmiin tutustuminen ja niiden käyttöönotto vaativat ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta, mutta teknologian ei saa antaa karata liian kauas. Kehittyneimpiä automaatiojärjestelmiä tulevat ensimmäisenä hyödyntämään suurimpien yritysten lisäksi juuri prosessiulkoistusyritykset. Ulkoistustoimijoille murros on kuitenkin melkoinen, sillä niiden perinteiseen ydinosaamiseen kuuluneen henkilöresurssien hallinnan rinnalla automaatio vaatii täysin erilaista osaamista. Uskomme, että alalla tullaan näkemään suuria muutoksia ja siksi myös suuria mahdollisuuksia.

Kuva: CC Natesh Ramasamy

Kirjoittaja

Sanna Kaarlejärvi

Sanna Kaarlejärvi

Sanna on maamme johtavia talousprosessien kehittäjiä sekä palkittu kouluttaja. Sanna on yksi Efiman perustajista ja toimii yrityksessä taloushallinnon liiketoimintajohtajana. Hän on vuosien mittaan ollut virtaviivaistamassa monien suurten ja keskisuurten yritysten taloushallintoa. Sannan kyky yhdistää ison kuvan näkeminen yksityiskohtaiseenkin taloushallinnon osaamiseen välittyy myös hänen Tero Salmisen kanssa kirjoittamassaan kirjassa ”Älykäs taloushallinto”.

Uusimmat

PowerApps-portaalien avulla lisää läpinäkyvyyttä sekä tehokkaampaa viestintää organisaatiosi sidosryhmien välille?

PowerApps-portaalien avulla lisää läpinäkyvyyttä sekä tehokkaampaa viestintää organisaatiosi sidosryhmien välille?

Aino JokelaPower Platformin uusia toiminnallisuuksia esittelevän blogisarjamme kolmannessa osassa käsittelemme huhtikuussa testikäyttöön julkaistut Power Apps Portaalit, jotka ovat nyt julkisesti kaikkien Power Platform -käyttäjien saatavilla.

Ehditkö ajatella? – Joutenolo on arvokasta

Ehditkö ajatella? – Joutenolo on arvokasta

Sanna KaarlejärviKesäloman jälkeen mieli pulppuaa uusia ideoita, ja syksy onkin kehitysprojektien kulta-aikaa. On helppo havaita, että joutenolo tuo meissä esiin innovatiivisia ja luovia puolia, jotka talven kiireen keskellä ovat olleet hukassa.

Tekoälytoiminnallisuuksista lisäpotkua Power Platformiin? Testasimme alustan uusia ominaisuuksia

Tekoälytoiminnallisuuksista lisäpotkua Power Platformiin? Testasimme alustan uusia ominaisuuksia

Aino JokelaPower Platformin uusia toiminnallisuuksia esittelevän blogisarjamme toisessa osassa otamme käsittelyyn kesäkuussa Microsoftin Business Application Summit -tapahtumassa esittelemän AI Builderin, joka on jo osittain kaikkien Power Platform käyttäjien saatavilla myös tuotantokäyttöön.