Blogi
13.12.2018

Yritysjohtaja, keskity tunteeseen – näin panostat tulevaisuuteen!

Tietotyö automatisoituu. Tämä asettaa uudenlaisia vaatimuksia työympäristölle ja osaamiselle sekä sille, miten me työntekijät yrityksen sisäiset prosessit koemme. Millä keinoin voimme parantaa tulevaisuuden työelämää? Miltä työnteon tulisi tuntua, kun työskentelemme omien sisäisten prosessiemme parissa?

Julkaisin kollegani Sanna Kaarlejärven kanssa hiljattain kolmannen kirjamme ”Älykäs taloushallinto – Automaation aika”. Viimeisten 15 vuoden aikana taloushallinnossa on nähty hurja kehityskaari aina paperittomasta taloushallinnosta digitaaliseen talouteen ja viimein kohti älykästä taloushallintoa. Kirjaa kirjoittaessamme pohdimme sitä, mitä älykkään ja automatisoidun talouden jälkeen on luvassa. Minä kutsun sitä tunnetaloudeksi.

Tunnetaloudessa työntekijöiden innostus, sisäinen motivaatio ja oman työn hallinnan taidot korostuvat tuottavuuden ja työtyytyväisyyden mahdollistajina.

Tunnetalous muuttaa työelämää erityisesti kahdella tavalla. Ensinnäkin työ keskittyy entistä enemmän asiantuntija- ja vuorovaikutustehtäviin, jotka vaativat tunneälyä ja kognitiivista osaamista. Näitä tehtäviä emme pysty tulevaisuudessakaan siirtämään koneen hoidettaviksi. Esimerkiksi talouden rooli on perinteisesti keskittynyt oikean ja ajantasaisen tiedon tuottamiseen ja esittämiseen sekä riskien hallintaan. Tunnetalouden näkökulmasta kyse on luottamuksen ja vakauden lisäämisestä, joka mahdollistaa organisaatiossa uuden luomisen ja uskaltamisen, sekä läpinäkyvyydestä, joka mahdollistaa itseohjautuvuuden. Tunnetaloudessa työntekijöiden innostus, sisäinen motivaatio ja oman työn hallinnan taidot korostuvat tuottavuuden ja työtyytyväisyyden mahdollistajina.

Toiseksi sisäisten järjestelmien ja prosessien tulee olla käyttökokemukseltaan niiden käyttäjille positiivisia ja hyviä tunteita synnyttäviä, mikä syntyy helppoudesta ja sujuvuudesta. Hitaasti rullaavan ja vaikeakäyttöisen yritysohjelmiston kanssa painiminen on raskasta. Kun valtaosa työstä automatisoituu ja nykyiset tietokoneisiin kytketyt käyttöliittymät poistuvat, tarvitaan jatkossa vähemmän mutta sitäkin kovempia ja monipuolisempia osaajia jäljelle jääviin tehtäviin. Tulevaisuuden talentit, erityisesti vielä työelämään kasvamassa olevat diginatiivit, eivät enää suostu työskentelemään huonojen järjestelmien kanssa. Nämä osaajat voivat itse valita työpaikkansa – keskiössä on se, millaisilla älykkäillä teknologisilla ratkaisuilla ja työtavoilla työskentely tapahtuu.

Yhtenä keinona käyttökokemuksen ja työtyytyväisyyden parantamiseen jo nyt on automaation lisääminen ketterästi, esimerkiksi ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn avulla. Useimmat puuduttavat näppäilytehtävät voidaan antaa automaation hoidettavaksi, jolloin työntekijän aika vapautuu inhimillistä asiantuntemusta ja vuorovaikutusta vaativiin tehtäviin. Myös prosesseja pitää pystyä arvioimaan kriittisesti ja tunnistaa ne vaiheet, jotka ovat tarpeettomia työn lopputuloksen kannalta. Nämä vaiheet voidaan yksinkertaisesti jättää tekemättä.

Asiantuntijatehtävät ovat meille niitä mielekkäimpiä työtehtäviä, ja automaatio myös tukee näitä tehokkaasti. Uskalla siis panostaa tunnetalouteen ja älykkääseen automaatioon – näin panostat työntekijöidesi tyytyväisyyteen ja liiketoiminnan palveluun sekä yrityksesi tulevaisuuteen.

Kirjoittaja

Tero Salminen

Tero Salminen
Toimitusjohtaja

Tero Salminen on yksi Efiman neljästä perustajasta ja pitkän linjan taloushallinnon ja liiketoimintaprosessien kehittäjä. Taloushallinnon saralla hän haluaa edistää tarkoituksenmukaisuutta, parhaiden työkalujen hyödyntämistä ja hyvää palvelua. Näitä hän käsittelee Sanna Kaarlejärven kanssa syksyllä ilmestyneessä kirjassa ”Älykäs taloushallinto”.

Uusimmat

Verta, hikeä ja yhteisiä tavoitteita – miten rakentuu onnistunut ERP-hanke?

Verta, hikeä ja yhteisiä tavoitteita – miten rakentuu onnistunut ERP-hanke?

Kati KolehmainenOnnistunut ERP-hanke on kuin urheilijan kasvutarina, jossa tilaaja esittää pääosaa. Toimittajan ja tilaajan suhde on kuin valmentajan ja valmennettavan. Valmentaja tukee valmennettavaa tämän tavoitteissa, mutta ei kilpaile samalla areenalla.

Taloushallinnon tavoitteina lisääntyneet palvelut alemmilla kustannuksilla – miten tämä on toteutettavissa?

Taloushallinnon tavoitteina lisääntyneet palvelut alemmilla kustannuksilla – miten tämä on toteutettavissa?

Sanna KaarlejärviOdotukset taloustoimintojen kustannuskehitykselle ovat vuodesta toiseen alenevat. Säästöjä pitäisi löytyä. Toisaalta ulkopuoliset raportointivaatimukset kasvavat. Esimerkiksi verohallinto vaatii vuosiraportoinnin sijaan maksupäiväkohtaista raportointia tulorekisteriin liittyen. EU:ssa ollaan monessa maassa siirtymässä arvonlisäverotuksessa lähes reaaliaikaiseen raportointiin. IFRS-sääntelyn muutokset laittavat yritykset tekemään lisälaskentaa mm. vuokrasopimuksiin liittyen, ja rahoitusalaa työllistävät sitä koskevat uudet raportointivaatimukset.

Toista perässäni: ”Yhdet luvut” – Digisydän ja tiedolla johtamisen järjestelmäarkkitehtuuri

Toista perässäni: ”Yhdet luvut” – Digisydän ja tiedolla johtamisen järjestelmäarkkitehtuuri

Kati KolehmainenTiedolla johtaminen on tavoitetilana liki kaikissa suurissa organisaatioissa. Tavoitteena tämä on selkeä ja helposti ymmärrettävissä. Yksi tärkeä vaatimus tavoitteen saavuttamiseksi on organisaation läpinäkyvyyden kehittäminen. Mutta läpinäkyvyyden saavuttaminen yrityksessä, jonka liiketoiminta on laajaa ja seurattavia sisäisiä ja ulkoisia mittareita on paljon, ei ole aina niin kovin helppoa. Yksi tärkeimmistä huomioitavista seikoista, kun yrityksessä halutaan kehittää läpinäkyvyyttä ja sen myötä tiedolla johtamista, on yrityksen järjestelmäarkkitehtuuri.