26.2.2020

Robottikin vaatii palkkaa – mutta pyyntö on kilpailukykyinen

OhjelmistorobotiikkaKehitys
Heini Kivelä
Heini Kivelä
Senior Outsourcing Manager

Automatiikka on parhaimmillaan arjessa korvaamaton apu. Onnistumisen edellytyksenä on kuitenkin realistinen ymmärrys sen vaatimuksista ja kustannuksista. Mikä automatiikassa sitten maksaa – ja miten hintalappu saadaan kohdilleen?

Automaation ja ohjelmistorobotiikan hyötyjä on vaikea nykypäivänä enää kiistää. Näkemyseroja syntyy kuitenkin teknologioiden kustannusrakenteesta ja kustannushyödyistä. Usein ajatellaan säästön syntyvän lähes välittömästi päätöksen tekemisestä. Käytännössä väliin mahtuu kuitenkin paljon työtä ja tekniikkaa, jotka tulisi ottaa suunnittelussa huomioon. Realistinen kustannusarviointi tukee päätöksentekoa ja varmistaa säästöjen todella syntyvän. Mutta eivät robotit haraa vastaan palkkaneuvotteluissa. Mistä automatiikan kustannukset sitten syntyvät?

Aililla on huono maalaisjärki

Illuusio ilmaisesta automaatiosta syntyy ehkä oletuksesta, ettei robotti tai automatiikka vaadi palkkaa, vaan tyytyy sähköverkon syöttämään varaukseen. Efiman CIO Markus Turunen kirjoittaa blogisarjassa robotin rekrytoinnista, johon pätevät samat lainalaisuudet kuin ihmisen rekrytointiin. Ja se maksaa yhtä lailla, vaikka erojakin on.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, mutta suunnittelukin maksaa.

Joskus huolimattomasti vitsailin, että robotti on vähän kuin näppärä harjoittelija, joka tekee selkeästi ohjeistetut työvaiheet ripeästi. Todellisuudessa fiksu harjoittelija päihittää ohjelmistorobotin jo yksinkertaisimmissa maalaisjärkeä tai päättelyä vaativissa tehtävissä. Efiman ohjelmistorobotti Aili on kuitenkin robottikollegoidensa tavoin tehokas, luotettava ja väsymätön, kunnes ihan mikä tahansa muuttuu – ja sehän muuttuu.

Automatisointi kysyy ammattitaitoa

Suunnittelu on automatisoinnissakin kaiken kulmakivi. Minkä tahansa automaation käyttöönotto kompastuu jo alkumetreillä, jos automatisoidaan prosesseja selkeyttämättä. Tyhminkään tekeminen ei muutu fiksuksi automatisoimalla. Lisäksi kohteen ja siihen sopivan menetelmän valinta on kriittistä onnistuneen toteutuksen näkökulmasta. Robotti tekee kyllä väsymättä ja puutumatta töitä kellonajasta tai tauoista välittämättä. Vaan väärin valitussa tilanteessa tai prosessin osassa se voi jopa sotkea asioita ja näin aiheuttaa tuskaa ja turhaa hampaiden kiristelyä.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, mutta suunnittelukin maksaa. Jos robotisointi tai muu automatisointi aloitetaan organisaatiossa tyhjästä, suunnitelman valmistuessa on käytetty jo paljon aikaa perehtymiseen ja pohdintaan, että mitä oltiinkaan tekemässä. Asiantuntija osaa kuitenkin suoraviivaistaa monimutkaisenkin simppeliksi, nopeasti. Ja tämän jälkeen päästään miettimään käyttöönottoa.

Robotinkesyttäjä saa paikan

Niin kuin ihmistenkin palkkauksessa, kuluja syntyy jo ennen ensimmäistä työpäivää, ja usein jonkin aikaa sen jälkeenkin. Robotin vuokrannut yritys laskuttaa yleensä heti robotin töihin lähetettyään. Lisäksi robotti tarvitsee yhtä lailla työpisteen, käyttäjätunnukset ja selkeät perehdytysohjeet – ne vain näyttävät hieman erilaisilta kuin ihmisten. Fiksu kesäharjoittelija voi saada nopeasti jutun juonesta kiinni, vaikka perehdytysohjeet olisivat vähän puutteellisetkin, ja kaikki puhuvat yleensä samaa kieltä. Automatiikka on kuitenkin vailla maalaisjärkeä ja perehdytys vaatii teknologia- eli kieliosaamista. Siksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä automatiikan kieltä puhuvan kouluttajan sekä työtehtävän tuntijan eli robotin esimiehen välillä.

Oli kyse sitten robotisoinnista tai muun automatiikan toteutuksesta, ensin määritellään, sitten testataan. Yleensä ensimmäisellä kerralla ei mene heti maaliin, vaan joudutaan täsmentämään ohjeita. Tämä kaikki maksaa aikaa ja rahaa. Kun oppi on mennyt perille ja homma alkaa rokata, voidaan päästää peto irti. Silloin kustannussäästöjä alkaa syntyä, kun robotti nakuttaa hommia pirteästi vailla lounastaukoja ja vuorokauden ympäri.

Isoveli valvoo ja opastaa

Robotti osaa raportoida tekemisistään, mutta jonkun pitää oikeasti seurata raportointia. Siksi perehdytyksen yhteydessä kannattaa perehdytystä tarjota myös robotin tulevalle esimiehelle. Skarppi harjoittelija tajuaa korjata toimintaansa itsenäisestikin ympäristön muuttuessa, ja nykii yleensä hihasta, kun ohjeistusta pitää päivittää. Kone voi kuitenkin hakata päätä seinään vaikka vuoden, jollet seuraa tekemistä. Tai pahimmassa tapauksessa se toistaa samaa virhettä kyseisen ajan uudelleen ja uudelleen. Osaava robotin esimies kuitenkin valvoo automatiikkaa varmistaen, että prosessit toimivat, virheitä ei tapahdu ja tehokkuus säilyy.

Jokaisen järjestelmäpäivityksen, prosessimuutoksen tai pienenkin rasahduksen myötä automatiikan toimivuus tulee kuitenkin varmistaa erikseen. Silloin otetaan taas yhteyttä robotin kesyttäneeseen kouluttajaan. Yleensä selvitään pienillä päivityksillä, mutta välillä voidaan tarvita isojakin muutoksia. Ja yleensä niillä on jonkinlainen hintalappu.

Automaatio on fiksu ratkaisu moneen – mutta ei koskaan ilmainen

Tämä ei ole kattava kuvaus robotiikan tai muun automaation kustannusrakenteesta. Se toivottavasti auttaa kuitenkin kysymään oikeita kysymyksiä, jotta kustannusarvio voidaan saada päätöksentekoa varten kohdilleen. Yhteenvetona sanoisin, että automaatio säästää kustannuksia ja tehostaa, mutta vain oikein valituissa kohteissa ja oikein valituilla menetelmillä. Käyttöönoton alkuinvestointi on usein suhteessa suurempi, kuten minkä tahansa uuden asian haltuunotossa. Kustannukset laskevat aina käytön laajentuessa – vaikka nollaa ne eivät kuitenkaan saavuta.

Kirjoittaja

Heini Kivelä

Heini Kivelä
Senior Outsourcing Manager

Heini työskentelee Efimalla taloushallinnon ulkoistuspalveluissa esimiehenä ja palvelupäällikkönä. Hän syttyy kehityksen luomista mahdollisuuksista tehdä asioita inspiroivammin ja pyrkii työssään yhdistämään ihmiset, prosessit ja teknologiat virtaviivaisesti ja joustavasti.