Skip to content
23.09.15Iso kuva

Onko Etla oikeassa (osa 2) – robotti korvaa taloushallinnon työtehtävät

Tero Salminen

Näemme, että keskustelu automaation ja digitalisaation vaikutuksista on eksynyt sivuraiteille. Digitalisaatiokehitystä on hedelmällisempää tarkastella nolla-summapelin sijaan lisähyödyn tai augmentaation näkökulmasta. Työtehtävien kadottamisen sijaan digitalisaatio mahdollistaa entistä kiinnostavampien ja tuottavampien töiden syntymisen.

Virtuaalinen avustaja seuraa rutiinitehtäviä tekevän työntekijän toimintaa ja ehdottaa apuaan, kun havaitsee automatisoitavissa olevan rutiinin. Ohjelma opettelee tehtävän seuraamalla työtekijän tekemistä sivusta korostaen tilanteita, joissa sen tekemät päätelmät eroavat työntekijän tekemisistä. Pian ohjelmisto on valmis ottamaan rutiinin hallintaansa ja herättää työntekijän huomion vain havaitessaan poikkeaman, jota se ei itse osaa korjata.

Kuvasin blogitekstissäni aikaisemmin syksyllä toimistotyöntekijän arkea muutamien vuosien päästä. Kirjoitin kuinka automaatio ja älykkäät järjestelmät tulevat mullistamaan monia työtehtäviä ja prosesseja. Laajasti uutisoidussa Etlan raportissa ennustetaan joka kolmannen työpaikan olevan uhanalainen seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Automaatio ja kehittyvä digitalisaatio uhkaavat raportin mukaan monia taloushallinnon ammatteja kuten kirjanpitäjiä, palkanlaskijoita ja tilintarkastajia.

Tässä kirjoituksessa jatkan saman teeman pohdintaa muutaman uuden näkökulman kautta. Vaikka automaation kehitys on nopeaa, emme Efimalla allekirjoita Etlan ennustetta taloushallinnon työpaikkojen katoamisesta. Näemme, että keskustelu automaation ja digitalisaation vaikutuksista on eksynyt sivuraiteille.

Kysyimme Taloustutkimuksen kanssa suomalaisilta talousjohtajilta ja päättäjiltä, mitä mieltä he ovat Etlan ennustuksesta. Lähes 62% vastaajista ei usko lainkaan Etlan ennusteeseen, tai pitää 10 – 20 vuoden aikajännettä liian lyhyenä. Uskon itse, että ristiriita Etlan raportin ja talouspäättäjien näkökulmien välillä johtuu todennäköisesti raportissa tehdyistä rajauksista, joiden takia raportin luoma kuva tulevaisuudesta on yksipuoleinen.

Etlan maalailemassa tulevaisuuden kuvassa keskitytään työn eliminointiin automaation avulla. Digitalisaatiokehitystä on kuitenkin hedelmällisempää tarkastella nolla-summapelin sijaan lisähyödyn tai augmentaation näkökulmasta. Työtehtävien kadottamisen sijaan digitalisaatio mahdollistaa entistä kiinnostavampien ja tuottavampien töiden syntymisen.

Tulevaisuudessa koneet ja ihmiset toimivat luontevassa yhteistyössä

Automaatio ja älykkäät järjestelmät eivät toimi tyhjiössä, vaan parhaisiin tuloksiin päästään aina kun älykkään järjestelmän rinnalla toimii osaava työntekijä. Loistavassa artikkelissaan Thomas H. Davenport ja Julia Kirby argumentoivat, että ihmisten kyvyt ja osaaminen ovat luonteeltaan hyvin erilaisia verrattuna koneisiin. Yhdistämällä nämä kaksi erilaista osaamisprofiiliamahdollistamme merkittävästi paremmat tulokset kuin kummankaan olisi yksin mahdollista saavuttaa.

Augmentaatio voi alkuun kuulostaa pelottavalta ja futuristiselta. Ensimmäisenä augmentaatiosta nousee mieleen tieteiselokuvien kyborgit eli ihmisten ja koneiden yhdistelmät. Jos kuitenkin tarkastelemme automaation kehityskulkua ja historiaa, huomaamme, että augmentaation logiikka selittää paljon työn eliminoinnin näkökulmaa paremmin aiempia murroksia.

Sanna Lahti vertasi blogissaan älykkäiden järjestelmien saapumista aikaan, jolloin tietokoneet vielä käyttivät hameita. Hän kertoo kuinka jo ensimmäiset tietokoneet olivat ylivertaisen nopeita ratkaisemaan ihmisille työläitä laskutoimituksia. Ihmistyö ei kuitenkaan kadonnut, vaan tietokoneet tulivat työntekijöiden rinnalle. Yhdessä tietokoneen kanssa toimiva työntekijä pystyi käsittelemään käsittämättömän määrän aiemmin tuskaista käsityötä vaatineita laskutoimituksia. Käsityötä toki poistui, mutta tietokone mahdollisti niin paljon uusia tehtäviä, että yksinkertaisen eliminaatiologiikan sijaan työn määrä kasvoi valtavasti.

Automaation pitkä häntä tuo ohjelmistorobotit työntekijöiden rinnalle

Digitalisaation seuraava suuri askel liittyy automaation pitkään häntään (Long tail). Monet liiketoimintaprosessit sisältävät yhä hyvin mekaanisia ja toistuvia järjestelmien välillä tapahtuvia tarkistuksia ja tietojen manuaalisia siirtoja. Ohjelmistorobotiikka mahdollistaa automaation näissä rutiineissa, jotka ovat aikaisemmin olleet liian pieniä, nopeasti muuttuvia tai liian sesonkimuotoisia automatisoitavaksi.

Yksinkertaisimmillaan ohjelmistorobotit ovat ohjelmia, jotka kykenevät muuttamaan ja tarkistamaan eri järjestelmissä olevaa tietoa käyttäen samaa käyttöliittymää työntekijöiden kanssa. Ohjelmistorobotin käyttö ei näin vaadi muutoksia käytössä oleviin järjestelmiin. Robotti voi esimerkiksi vertailla eri järjestelmien tietoja ja yhtenäistää ne luotujen sääntöjen osoittamalla tavalla.

Augmentaation logiikkaa seuraillen voimme nähdä ohjelmistorobotit työntekijöiden kumppaneina, jotka mahdollistavat jatkuvasti kasvavan tuottavuuden ja työn mielekkyyden. Onkin liian aikaista väittää, että olisi tehokkainta hyödyntää työntekijän rutiinitöistä vapautuva aika vain samojen tehtävien määrää kasvattamalla ja näin työtä eliminoimalla. Jos historia toistaa itseään, on näiden epätavallisten työparien potentiaali paljon ennakoitua suurempi. 

Kuva: Public Domain