Blogi
14.12.2016

Kaikki viisaus ei asu yksin meissä

Valtion talous- ja henkilöstöhallintoa tietojärjestelmineen kehittänyt Kieku-hanke päättyy myöhässä ja budjettinsa ylittäneenä. Mitä voisimme ottaa opiksemme Kiekusta?

Keskeistä kehitystyössä on, että ennen kuin prosesseja aletaan tehostaa, kyseenalaistetaan prosessien tai toimintojen tarpeellisuus, hankkeen loppuraportti kertoo. Kiekun vetäjä Lasse Skog arvioi Tivissä, että olisi pitänyt ensin yhdenmukaistaa toimintatapoja niin paljon kuin mahdollista ja sitten yksinkertaistaa. Vaatimuksia ja tavoitteita pitäisi pohtia vasta tämän jälkeen.

Kuulostaa tutulta. Me efimalaiset suorastaan jankutamme asiakkaillemme, että prosessien ja toimintatapojen tavoitetilat ja virtaviivaistaminen pitää suunnitella mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ennen järjestelmämäärityksien tekemistä.

Älä anna huonoille prosesseille tekohengitystä

Projektityön perinteinen teettämistapa valitettavasti auttaa huonoja prosesseja pysymään hengissä. Tilaaja kilpailuttaa hankkeen. Tuottaja tarjoaa sitten kiltisti pyynnön mukaista toteutusta. Hän ei todellakaan uskalla haastaa tilaajan prosesseja kaupan menettämisen pelossa.

Tilaajan ja toimittajan kuitenkin kannattaisi pähkiä speksejä yhdessä. Katsokaa rakennusalaa:

Surullisenkuuluisaksi muodostuneen länsimetron yksi ongelma on ollut suunnittelemattomuus. Tilaaja ja tekijät tappelevat siitä, kenen vika myöhästyminen ja budjetin paukkuminen on.

Samaan aikaan Tampereella Suomen pisin maantietunneli valmistuu etuajassa ja budjetissaan. Roihuvuoressa putkiremontti kestää vain kaksi viikkoa. Näitä onnistumisia yhdistää allianssimalli. Siinä kaikki osapuolet tekevät tiivistä yhteistyötä yhdessä sovittujen tavoitteiden eteen.

Määritykset on parempi tehdä yhdessä

Tiedämme kokemuksestamme, että allianssimalli sopii mainiosti myös toiminnanohjaus- ja ulkoistamisprojekteihin. Hankkeet onnistuvat parhaiten, kun tilaaja ja toimittaja tekevät määritykset yhdessä. Kun osapuolet jakavat hankkeen hyödyt ja riskit, sitoutuminen on syvää ja tekeminen hyvää.

Joku tuumii silti varmasti yhä, että projektin toteuttaja on jäävi osallistumaan suunnittelutyöhön. Tästä voisi päästä pikku hiljaa jo yli. Vai haluatko, että ERP-projektistanne tulee Sinun organisaatiosi ikioma länsimetro? Jos et, ole hyvä ja ota kumppanisi mukaan projektiin jo suunnitteluvaiheessa.

Kuva: CC sjhstone

Kirjoittaja

Tero Salminen

Tero Salminen
Toimitusjohtaja

Tero Salminen on yksi Efiman neljästä perustajasta ja pitkän linjan taloushallinnon ja liiketoimintaprosessien kehittäjä. Taloushallinnon saralla hän haluaa edistää tarkoituksenmukaisuutta, parhaiden työkalujen hyödyntämistä ja hyvää palvelua. Näitä hän käsittelee Sanna Kaarlejärven kanssa syksyllä ilmestyneessä kirjassa ”Älykäs taloushallinto”.

Uusimmat

Verta, hikeä ja yhteisiä tavoitteita – miten rakentuu onnistunut ERP-hanke?

Verta, hikeä ja yhteisiä tavoitteita – miten rakentuu onnistunut ERP-hanke?

Kati KolehmainenOnnistunut ERP-hanke on kuin urheilijan kasvutarina, jossa tilaaja esittää pääosaa. Toimittajan ja tilaajan suhde on kuin valmentajan ja valmennettavan. Valmentaja tukee valmennettavaa tämän tavoitteissa, mutta ei kilpaile samalla areenalla.

Taloushallinnon tavoitteina lisääntyneet palvelut alemmilla kustannuksilla – miten tämä on toteutettavissa?

Taloushallinnon tavoitteina lisääntyneet palvelut alemmilla kustannuksilla – miten tämä on toteutettavissa?

Sanna KaarlejärviOdotukset taloustoimintojen kustannuskehitykselle ovat vuodesta toiseen alenevat. Säästöjä pitäisi löytyä. Toisaalta ulkopuoliset raportointivaatimukset kasvavat. Esimerkiksi verohallinto vaatii vuosiraportoinnin sijaan maksupäiväkohtaista raportointia tulorekisteriin liittyen. EU:ssa ollaan monessa maassa siirtymässä arvonlisäverotuksessa lähes reaaliaikaiseen raportointiin. IFRS-sääntelyn muutokset laittavat yritykset tekemään lisälaskentaa mm. vuokrasopimuksiin liittyen, ja rahoitusalaa työllistävät sitä koskevat uudet raportointivaatimukset.

Toista perässäni: ”Yhdet luvut” – Digisydän ja tiedolla johtamisen järjestelmäarkkitehtuuri

Toista perässäni: ”Yhdet luvut” – Digisydän ja tiedolla johtamisen järjestelmäarkkitehtuuri

Kati KolehmainenTiedolla johtaminen on tavoitetilana liki kaikissa suurissa organisaatioissa. Tavoitteena tämä on selkeä ja helposti ymmärrettävissä. Yksi tärkeä vaatimus tavoitteen saavuttamiseksi on organisaation läpinäkyvyyden kehittäminen. Mutta läpinäkyvyyden saavuttaminen yrityksessä, jonka liiketoiminta on laajaa ja seurattavia sisäisiä ja ulkoisia mittareita on paljon, ei ole aina niin kovin helppoa. Yksi tärkeimmistä huomioitavista seikoista, kun yrityksessä halutaan kehittää läpinäkyvyyttä ja sen myötä tiedolla johtamista, on yrityksen järjestelmäarkkitehtuuri.